Lontoo, 21.05.97 (IPS) – Maailmassa on k\u00e4ynniss\u00e4 yli 40 sis\u00e4llissodan kaltaista konfliktia. Niiden aiheuttamien inhimillisten k\u00e4rsimysten lievent\u00e4miseksi tarvitaan usein ulkopuolista apua. Auttajat joutuvat kuitenkin monesti hankalaan v\u00e4lik\u00e4teen, koska he eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 kulloisenkin yhteenoton sis\u00e4ist\u00e4 logiikkaa, sanovat asiaan perehtyneet.<\/p>\n
<\/p>\n
Lontoossa toimiva strategisen tutkimuksen kansainv\u00e4linen instituutti (IISS) laskee maailmassa olevan menossa 43 "v\u00e4kivaltaista sis\u00e4ist\u00e4 konfliktia". L\u00e4hes jokaisella niist\u00e4 on my\u00f6s kansainv\u00e4lisi\u00e4 ulottuvuuksia. Kriiseihin puuttumista harkitsevat valtiot ovat tukalassa tilanteessa, sill\u00e4 sek\u00e4 toimiin ryhtymisest\u00e4 ett\u00e4 interventiosta pid\u00e4ttymisest\u00e4 seuraa ongelmia, kuten Somalian ja Bosnian murhen\u00e4ytelm\u00e4t ovat havainnollistaneet.<\/p>\n
Teollisuusmaiden j\u00e4rjest\u00f6n OECD:n j\u00e4senten kehitysapu suhteutettuna bruttokansantuotteeseen supistui 0,34 prosentista 0,30 prosenttiin 1984-94. Samaan aikaan katastrofiavun osuus noiden maiden kahdenv\u00e4lisest\u00e4 kehitysavusta nousi 1,6 prosentista 8,4 prosenttiin.<\/p>\n
Sis\u00e4llissotien uhreille vuonna 1994 annettu kansainv\u00e4linen apu ylti 7,2 miljardiin dollariin (yli 35 miljardiin markkaan). Konfliktien todellisia kustannuksia on mahdoton arvioida, sill\u00e4 mukaan pit\u00e4isi lukea ihmisuhrit, tuhoutuneet perusrakenteet, menetetyt kaupat ja sijoitukset sek\u00e4 pakolaiset ja ymp\u00e4rist\u00f6lle aiheutetut vahingot.<\/p>\n
Washingtonissa toimivan Centre of Concern -laitoksen Afrikan sarvi -projektin johtaja John Prendergast on kirjoittanut vastik\u00e4\u00e4n kriisej\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n kirjan nimelt\u00e4\u00e4n Crisis Response. Siin\u00e4 h\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeisess\u00e4 poliittisessa tilanteessa humanitaarisesta avusta on tullut kehittyneen maailman "etummainen puolustuslinja".<\/p>\n
Apua l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n kriisialueille suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 – joskus sotilaallisen voiman turvin – siin\u00e4 toivossa, ett\u00e4 katastrofit saadaan pysym\u00e4\u00e4n aisoissa. Jos menetelm\u00e4 ep\u00e4onnistuu – eli ihmisi\u00e4 kuolee edelleen suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 – ja ep\u00e4onnistuminen vet\u00e4\u00e4 puoleensa tiedotusv\u00e4lineiden huomion, vasta silloin aletaan harkita "merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 poliittista sitoutumista" operaatioon, Prendergast sanoo.<\/p>\n
Lontoossa toimivaa International Alert -j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 edustava Kumar Rupasinghe pit\u00e4\u00e4 nykyajan suurena paradoksina sit\u00e4, ett\u00e4 kun kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 on kehitt\u00e4nyt mittavat mekanismit valtioiden v\u00e4listen sotien est\u00e4miseen tai taltuttamiseen, niin p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi turvallisuusongelmaksi ovatkin nousseet sis\u00e4llissodat.<\/p>\n
Suurvaltojen haluttomuutta puuttua konflikteihin ajoissa on selitetty k\u00e4sityksell\u00e4, ett\u00e4 sis\u00e4llissotien osapuolet ajavat j\u00e4rjett\u00f6myyteen asti tavoitteita, jotka ovat kesken\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin yhteensovittamattomia.<\/p>\n
Charles King Washingtonin Georgetownin yliopistosta kuitenkin sanoo, ett\u00e4 luutuneet ennakkok\u00e4sitykset pit\u00e4isi unohtaa ja yritt\u00e4\u00e4 sen sijaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sis\u00e4llissotien taustalla olevat j\u00e4rjelliset rakennelmat. Silloin ulkopuolinen puuttuminen olisi nykyist\u00e4 tehokkaampaa.<\/p>\n
"Kun ulkopuoliset toimijat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 niiden on teht\u00e4v\u00e4 jotakin sis\u00e4llissodan kaltaisessa konfliktissa, se tapahtuu yleens\u00e4 niiden omien etujen pohjalta", King sanoo.<\/p>\n
"K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen ja tehokkaan strategian suunnittelussa on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 syyt ovat ajaneet sodan osapuolet turvautumaan v\u00e4kivaltaan."<\/p>\n
King otaksuu, ett\u00e4 taistelukent\u00e4n tapahtumilla on usein perin v\u00e4h\u00e4n vaikutusta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin siit\u00e4, jatketaanko sotimista.<\/p>\n
Monien konfliktien osapuolet mielt\u00e4v\u00e4t kaiken muun paitsi vihollisen t\u00e4ydellisen eliminoinnin tappioksi. Lis\u00e4ksi huonot tietoliikenneyhteydet heikent\u00e4v\u00e4t johtajien mahdollisuuksia viesti\u00e4 taistelijoilleen, ett\u00e4 he haluavat lopettaa sotimisen.<\/p>\n
Aseellisten ryhmittymien j\u00e4senet voivat my\u00f6s olla niin juurtuneita v\u00e4kivallan kulttuuriin, ett\u00e4 he kielt\u00e4ytyv\u00e4t riisumasta aseitaan.<\/p>\n
Joidenkin ryhmien taistelutahtoa yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n suoralla tai ep\u00e4suoralla ulkomaisella tuella. Esimerkiksi Angolan sissiliikkeen Unitan johtaja Jonas Savimbi luotti niin vankasti Yhdysvaltain apuun, ett\u00e4 h\u00e4n aloitti sis\u00e4llissodan uudestaan h\u00e4vitty\u00e4\u00e4n vaalit 1992.<\/p>\n
Useimpien sodan osapuolten on vaikea vertailla sotimisen kustannuksia ja hy\u00f6tyj\u00e4. Niin kauan kun rauhan arvo j\u00e4\u00e4 tuntemattomaksi, sodan jatkaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 usein sit\u00e4 pienemm\u00e4lt\u00e4 ja jopa halvemmalta riskilt\u00e4.<\/p>\n
"Jos sodan jatkamisen kustannuksia ja hy\u00f6tyj\u00e4 ei kyet\u00e4 vertailemaan, taistelujen nopeasta loppumisesta on v\u00e4h\u00e4n toiveita", King t\u00e4sment\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Taloudelliset seikat vaikuttavat kuitenkin muilla tavoin. Monen maan kapinalliset ovat pystyneet rahoittamaan sotaansa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 luonnonvaroja, kuten \u00f6ljy\u00e4 Sudanissa, timantteja Sierra Leonessa ja Angolassa, puuta Kambodzhassa, heroiinia Burmassa ja oopiumia Afganistanissa. Toisaalta v\u00e4kivallan jatkuminen takaa sen, ett\u00e4 luonnonvarojen tuotot pysyv\u00e4t kapinallisten k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n
Oletus ett\u00e4 naapurimaat haluavat aina lopettaa nopeasti l\u00e4hist\u00f6n sis\u00e4llissodat ja kotiuttaa pakolaiset, on sekin kyseenalainen.<\/p>\n
YK:n pakolaisj\u00e4rjest\u00f6n UNHCR:n mukaan Zairen aluehallinnon johtajat eiv\u00e4t kiirehtineet Ruandan hutupakolaisten kotiuttamista niin kauan, kun he hy\u00f6tyiv\u00e4t polttoaineen ja muiden tarvikkeiden myynnist\u00e4 pakolaisleirej\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4neille YK:n ja muiden j\u00e4rjest\u00f6jen virkailijoille. Somaliassa taistelijat alkoivat suorastaan pit\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 avustusl\u00e4hetyksi\u00e4 sotasaaliina.<\/p>\n
Rauhaan p\u00e4\u00e4sy\u00e4 saattaa vaikeuttaa my\u00f6s se, ett\u00e4 jokin sodan osapuolista on sis\u00e4isesti hajallaan. Esimerkiksi Mosambikin kapinaliike Renamo ei pystynyt sis\u00e4isten riitojensa vuoksi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yhten\u00e4ist\u00e4 konferenssia ennen kuin 1989, vaikka se oli sotinut hallitusta vastaan toistakymment\u00e4 vuotta.<\/p>\n
Hallitukset luottavat usein ylivoimaansa ja laajentavat aseellista toimintaansa pyrkien saavuttamaan sotilaallisen voiton. Samaan aikaan kapinalliset lujittavat vakaumustaan taistelunsa oikeutuksesta. Sen j\u00e4lkeen kumpikaan ei suostu kompromissiin.<\/p>\n
Kingin mukaan ehk\u00e4 t\u00e4rkein sis\u00e4llissotien pitkittymisen syy on kummankin osapuolen kokema "turvallisuusvaje". Tyypillinen tapaus on Albania, jossa kapinalliset eiv\u00e4t suostu luovuttamaan aseitaan ilman varmoja turvallisuustakuita. Vastaava tilanne on Pohjois-Irlannin kapinallisarmeijalla IRA:lla.<\/p>\n
Vaatimukset kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n puuttumisesta sis\u00e4llissotiin ovat voimistuneet kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen, ja niin on aika ajoin tapahtunutkin. Irakin kurdeille onnistuttiin perustamaan suoja-alueita ja toimittamaan apua 1991. Ruandan kansanmurha 1994 sai kuitenkin tapahtua ilman ulkopuolista interventiota.<\/p>\n
King korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 jos ulkopuolisten on puututtava konfliktiin, heid\u00e4n on tajuttava mink\u00e4laiset voimat siihen vaikuttavat ja suunniteltava strategiansa sen mukaan. Ulkopuolisten on tiedostettava my\u00f6s oman toimintansa poliittinen dynamiikka. Kingin mukaan ulkovallat tapaavat mitata interventionsa onnistumista omilla mittapuillaan.<\/p>\n
"Jos operaatio toteutetaan aikataulussa pysyen v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 verenvuodatuksella ja pienin taloudellisin tappioin, tekij\u00e4t m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sen yleens\u00e4 onnistuneeksi", King selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Interventioista voi tulla narsistisia, ja silloin kysymykset niiden pitk\u00e4aikaisista vaikutuksista sys\u00e4t\u00e4\u00e4n syrj\u00e4\u00e4n", h\u00e4n varoittaa. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lontoo, 21.05.97 (IPS) – Maailmassa on k\u00e4ynniss\u00e4 yli 40 sis\u00e4llissodan kaltaista konfliktia. Niiden aiheuttamien inhimillisten k\u00e4rsimysten lievent\u00e4miseksi tarvitaan usein ulkopuolista apua. Auttajat joutuvat kuitenkin monesti hankalaan v\u00e4lik\u00e4teen… Continue Reading