M\u00e9xico, 04.06.97 (IPS) – Latinalaisen Amerikan ulkomaisessa velkaantumisessa on viime aikoina ilmennyt piirteit\u00e4, jotka antavat aihetta ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 aluetta uhkaa j\u00e4lleen uusi talouskriisi.<\/p>\n
<\/p>\n
Aiemmin Latinalainen Amerikka on velkaantunut suhteellisen pitkiss\u00e4 jaksoissa, jotka ovat joskus kest\u00e4neet jopa vuosikymmeni\u00e4. Nyt syklit ovat koko ajan lyhentyneet, mik\u00e4 on seurausta kansainv\u00e4lisen p\u00e4\u00e4oman liikkeiden kasvavasta nopeudesta ja arvaamattomuudesta.<\/p>\n
Nyt kysyt\u00e4\u00e4n, kauanko kansainv\u00e4listen pankkien meneill\u00e4\u00e4n oleva romanssi Latinalaisen Amerikan velan kanssa kest\u00e4\u00e4. T\u00e4llainen intohimo aiheuttaa yleens\u00e4 kipeit\u00e4 menetyksi\u00e4, joita seuraa avioero ja finanssikriisi.<\/p>\n
Nopea silm\u00e4ys Latinalaisen Amerikan velkaongelman kahteen edelliseen kierrokseen kertoo, ett\u00e4 finanssihistorian vauhti on kiihtym\u00e4ss\u00e4. 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 alkanut lainabuumi kesti likimain kahdeksan vuotta ja p\u00e4\u00e4ttyi velkakriisin r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4iseen puhkeamiseen 1982.<\/p>\n
Elpymisvaihe kesti viel\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4n. Asiantuntijat ja pankkiirit julistivat vasta 1990-luvun alussa velkakriisin p\u00e4\u00e4ttyneeksi, ja uusi nousukausi alkoi n\u00e4ill\u00e4 "nousevilla markkinoilla".<\/p>\n
Seurauksena oli se, ett\u00e4 vuosina 1990-93 arviolta 500 miljardia dollari (dollari on 5,1 markkaa) siirtyi Latinalaisen Amerikan ja Aasian maihin. Meksiko sai kakusta suurimman siivun, noin 100 miljardia dollaria.<\/p>\n
Valtaosa rahavirroista sijoitettiin osakesalkkuihin Latinalaisen Amerikan ja Kaakkois-Aasian markkinoilla. Lis\u00e4ksi noiden maiden pankeille ja yrityksille my\u00f6nnettiin sek\u00e4 lyhyt- ett\u00e4 pitk\u00e4aikaisia lainoja.<\/p>\n
Sijoitusbuumi kesti vain kolme vuotta ja huipentui finanssikriisiin joulukuussa 1994. Meksikoa se ravisteli pahemmin kuin mik\u00e4\u00e4n lama sitten vuoden 1929. Tequila-vaikutukseksi sanotut kriisin heijastukset muissa Latinalaisen Amerikan maissa kutistivat p\u00e4\u00e4omavirrat alueelle pieniksi puroiksi.<\/p>\n
Uusi velkakriisikin j\u00e4i omituisen lyhyeksi. Jo vuoden 1996 alussa kansainv\u00e4liset pankkiirit ja sijoittajat palasivat yll\u00e4tt\u00e4en alueelle – mist\u00e4 seurasi j\u00e4lleen ulkomaisen velan nopea paisuminen. Latinalaisen Amerikan talouskomission (Cepal) mukaan alueen ulkomainen velka ylitti vuoden 1996 lopussa 600 miljardia dollaria.<\/p>\n
K\u00e4rjess\u00e4 on Brasilia 175 miljardin dollarin velalla, toisena Meksiko (160 miljardia dollaria) ja kolmantena Argentiina (96 miljardia dollaria).<\/p>\n
Viralliset arviot ulkomaanvelasta eiv\u00e4t kuitenkaan sis\u00e4ll\u00e4 kaikkia uuden lainanoton tyyppej\u00e4. Kauppa on vilkastunut esimerkiksi Sao Paulon, Buenos Airesin ja M\u00e9xicon osakemarkkinoilla, ja yksityisille yrityksille on my\u00f6nnetty jatkuvasti lis\u00e4\u00e4 luottoja. Ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4y Maailmanpankin, Kansainv\u00e4lisen kehityspankin tai Cepalin raporteissa.<\/p>\n
Tietoja n\u00e4ist\u00e4 luvuista l\u00f6ytyy parhaiten kansainv\u00e4lisist\u00e4 talouslehdist\u00e4, jotka ovat t\u00e4n\u00e4 vuonna kertoneet, ett\u00e4 yksityinen lainanotto kasvaa r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti Latinalaisessa Amerikassa.<\/p>\n
Latin Finance -lehden mukaan Latinalaisen Amerikan maat ottivat viime vuonna uutta lyhyen tai keskipitk\u00e4n ajan velkaa yhteens\u00e4 70 miljardin dollarin edest\u00e4. Luku ei sis\u00e4ll\u00e4 pankkien ja yritysten lyhytaikaisia luottoja, joita on viel\u00e4 vaikeampi arvioida.<\/p>\n
Kansainv\u00e4liset pankit hinkuavat niin voimallisesti p\u00e4\u00e4st\u00e4 mukaan Latinalaisen Amerikan bisneksiin, ett\u00e4 ne kilpailevat siit\u00e4, kuka on johdossa miss\u00e4kin velkatyypiss\u00e4. Yhdysvaltalainen J.P. Morganin pankki esimerkiksi on hankkinut valtavan kuuden miljardin dollarin paketin Meksikon valtion velkakirjoja.<\/p>\n
J.P. Morgan johti jonkin aikaa my\u00f6s yritysvelkakirjojen kilpaa, mutta Bank of America on ohittanut sen my\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suoria lainoja Brasilian, Argentiinan ja Meksikon suuryrityksille. Pankki on j\u00e4rjest\u00e4nyt esimerkiksi miljardin dollarin lainat meksikolaisille Pemexille ja Bancomerille ja 550 miljoonaa dollaria brasilialaisille Bradescolle, Petrobrasille ja Banco Itaulle.<\/p>\n
T\u00e4llainen rahankylv\u00f6 muistuttaa enteellisesti 1970-luvun lopun menoa, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n viittaa siihen, etteik\u00f6 se voisi p\u00e4\u00e4tty\u00e4 samanlaiseen kriisiin.<\/p>\n
Himo tehd\u00e4 rahaa velkakirjoilla ja lainoilla ei sokaise pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sijoituksia tekevi\u00e4 pankkiireja vaan my\u00f6s luoton saajat. Siksi Latinalaisen Amerikan veronmaksajien on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 silm\u00e4ns\u00e4 auki; heill\u00e4 on jo pitk\u00e4 ja katkera kokemus ulkomaisen velan maksusta. (Inter Press Service) * Carlos Marichal toimii taloustieteen professorina M\u00e9xicon korkeakoulussa. H\u00e4n on kirjoittanut kirjan Latinalaisen Amerikan ulkomaisen velan historiasta. 8 Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
M\u00e9xico, 04.06.97 (IPS) – Latinalaisen Amerikan ulkomaisessa velkaantumisessa on viime aikoina ilmennyt piirteit\u00e4, jotka antavat aihetta ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 aluetta uhkaa j\u00e4lleen uusi talouskriisi.Aiemmin Latinalainen Amerikka on velkaantunut suhteellis… Continue Reading