Islamabad, 07.01.02 (IPS) – Afganistanin sodan leimaama vuosi 2001 korosti uskonnon roolia kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa. Eritoten islaminusko ja sit\u00e4 harjoittavat maat ja kansat alettiin n\u00e4hd\u00e4 yh\u00e4 useammin "ongelmana", jonka l\u00e4nsimaat pyrkiv\u00e4t taltuttamaan tai murskaamaan asevoimalla. <\/p>\n
<\/p>\n
Viime vuosikymmenell\u00e4 kulttuurien t\u00f6rm\u00e4yksest\u00e4 kirjoittanut Samuel Huntington puhuu nyt yhdysvaltalaisessa Newsweek-lehdess\u00e4 "muslimisotien ajasta". Saman lehden amerikanintialainen kirjoittaja Fareed Zakaria arvioi, ett\u00e4 radikaali poliittinen islam on nujerrettava sotilaallisesti.<\/p>\n
P\u00e4invastaisista lausunnoista huolimatta my\u00f6s l\u00e4nsimaiden, ja varsinkin Yhdysvaltain, politiikka n\u00e4kee yh\u00e4 k\u00e4rkk\u00e4\u00e4mmin muslimit ja islamin "osana ongelmaa".<\/p>\n
N\u00e4kemys ei ole uusi. Se ilmaistiin ensi kerran 1979, jolloin maailma koki useita vaikutuksiltaan kauaskantoisia tapahtumia.<\/p>\n
Niihin kuuluivat Iranin vallankumous ja Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4ys Afganistaniin. J\u00e4lkimm\u00e4isen tavoitteena oli est\u00e4\u00e4 islamilaisten taistelijoiden varmalta n\u00e4ytt\u00e4nyt voitto maan marxilaisista vallanpit\u00e4jist\u00e4.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi 1979 k\u00e4ynnistettiin laaja kampanja Pakistanin havittelemaa atomiasetta eli "islamin pommia" vastaan. T\u00e4m\u00e4kin valmisteli ilmapiiri\u00e4 tulevalle yhteenotolle tai ainakin suhteiden huononemiselle muslimien ja heid\u00e4n entisten l\u00e4ntisten tukijoidensa v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
My\u00f6s L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 koettiin muutoksia 1979. Yhdysvallat taivutteli Egyptin ja Israelin Camp Davidin rauhansopimukseen marraskuussa. Hiukan aiemmin amerikkalaiset diplomaatit oli otettu iranilaisten panttivangeiksi maan Teheranin-suurl\u00e4hetyst\u00f6ss\u00e4. Saudi-Arabian Mekassa toisinajattelijat valtasivat Suuren moskeijan, mutta valtaus lopetettiin v\u00e4kivalloin.<\/p>\n
Vuosi 1979 oli muslimimaailmassa mullistusten aikaa. Islam nousi poliittiseksi tekij\u00e4ksi, joka innoitti ihmisi\u00e4 muuttamaan olevia oloja.<\/p>\n
Samana vuonna Yhdysvallat perusti nopean toiminnan joukot, jotka keskittyiv\u00e4t Persianlahdelle ja laajemminkin islamilaiseen maailmaan. Niist\u00e4 kehitetty yksikk\u00f6 otti sittemmin hoitoonsa alueen Marokosta Pakistaniin ja on nyt vastannut Afganistanin operaatiosta.<\/p>\n
My\u00f6s vuonna 2001 islam ja muslimit ovat olleet maailmanpolitiikan keski\u00f6ss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 uutta kehitysvaihetta on syyt\u00e4 tarkastella kolmelta kannalta.<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin Yhdysvaltain "terrorismin vastainen sota" on toistaiseksi kohdistunut terroristeihin, jotka sattuvat olemaan muslimeja. Mukaan on luettu sellaisiakin ryhmi\u00e4, jotka eiv\u00e4t uhkaa suoraan amerikkalaisten henke\u00e4, omaisuutta tai etuja, kuten Tshetshenian kapinalliset tai Kashmirissa toimiva Lashkar-e-Toiba.<\/p>\n
Washington ja sen liittolaiset j\u00e4ttiv\u00e4t terroristilistaltaan pois Sri Lankan tamilitiikerit, Irlannin tasavaltalaisarmeijan (IRA) ja Espanjan baskien separatistiliikkeen (ETA).<\/p>\n
Toiseksi USA:n johtama liittokunta ei luota t\u00e4ydellisesti muslimij\u00e4seniins\u00e4 Pakistaniin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin, vaikka ne toimisivat kuinka tottelevaisesti.<\/p>\n
Viel\u00e4 senkin j\u00e4lkeen, kun Pakistan sitoutui l\u00e4nnen liittolaiseksi, sen on toistuvasti v\u00e4itetty tukevan salaa talebaneja. Tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 on lis\u00e4ksi kauhisteltu mahdollisuutta, ett\u00e4 Pakistanin ydinase "joutuu fundamentalistien k\u00e4siin."<\/p>\n
Kolmanneksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kaikista siihen ly\u00f6dyist\u00e4 leimoista huolimatta "radikaali poliittinen islam" on l\u00e4nsimaisuuden vastustajien l\u00f6yh\u00e4 verkosto, jota ei tue yksik\u00e4\u00e4n islamilainen valtio.<\/p>\n
Amerikkalaiset eiv\u00e4t ole kytkeneet edes Osama bin Ladenia tai h\u00e4nen al-Qaida-verkostoaan mihink\u00e4\u00e4n valtioon. J\u00e4rjest\u00f6 hankkii rahoitusta samanlaisilla ker\u00e4yksill\u00e4, joita IRA toteuttaa Yhdysvalloissa ja tamilitiikerit Euroopassa.<\/p>\n
L\u00e4nsi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt luottavan siihen, ett\u00e4 se pystyy tukahduttamaan kaiken muslimimaailmasta nousevan vastarinnan asevoimallaan. Palestiinan, Kashmirin tai Tshetshenian tapauksia ei kuitenkaan voida niputtaa terrorismin muotiotsikon alle. Kaikissa on kyse asuinalueiden valtauksesta, jota miehitettyjen alueiden asukkaat vastustavat.<\/p>\n
Jos islamilainen maailma nyt pelk\u00e4\u00e4 Yhdysvaltain ja sen liittolaisten, kuten Ven\u00e4j\u00e4n, Israelin tai jopa Intian, sotilasvoimaa, se ei voi syytt\u00e4\u00e4 muita kuin itsen\u00e4\u00e4n. Syyn\u00e4 on sen t\u00e4ydellinen kyvytt\u00f6myys l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteinen kanta – yhteisist\u00e4 toimista puhumattakaan – islamia ja muslimeja koskevissa asioissa.<\/p>\n
Vuoden 1973 L\u00e4hi-id\u00e4n sodan j\u00e4lkeen muslimeilla oli viel\u00e4 selk\u00e4rankaa julistaa Israel l\u00e4ntisine tukijoineen \u00f6ljysaartoon. Islamilaisten maiden huippukokouksessa 1974 Palestiinan vapautusj\u00e4rjest\u00f6 (PLO) tunnustettiin Palestiinan kansan ainoaksi lailliseksi edustajaksi.<\/p>\n
Pian alkoi kuitenkin muslimien alam\u00e4ki. Irakin hy\u00f6kk\u00e4ykset ensin Iraniin ja sittemmin Kuwaitiin ajoivat islaminuskoiset sotaan toisiaan vastaan. Se hajotti voimat ja kasvatti osapuolten riippuvuutta kaukaisista kummisedist\u00e4.<\/p>\n
Muslimihallitusten politiikkaa ovat leimanneet p\u00f6yhkeys ja typeryytt\u00e4 hipova j\u00e4ykkyys sek\u00e4 kyvytt\u00f6myys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisen politiikan dynamiikkaa. Seurauksena on ollut valtioiden ja ajatusten erist\u00e4ytyminen, josta talebanien tapaus on \u00e4\u00e4riesimerkki.<\/p>\n
Vuoden 2001 opetuksiin kuuluu, ett\u00e4 muslimien "ummah" (yhten\u00e4isyys) ei en\u00e4\u00e4 ole kansainv\u00e4liseen politiikkaan vaikuttava tekij\u00e4. Siksi kukin islamilainen maa saa selvit\u00e4 yksin siihen kohdistuvista paineista. Sen Pakistan on jo saanut huomata Intian syytt\u00e4ess\u00e4 sit\u00e4 terrori-iskusta parlamenttiinsa 13. joulukuuta.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Mushahid Hussain on pakistanilainen journalisti ja kansainv\u00e4listen asioiden kommentaattori, joka avustaa IPS:\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. H\u00e4n toimi tiedotusministerin\u00e4 maansa edellisess\u00e4 hallituksessa.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Islamabad, 07.01.02 (IPS) – Afganistanin sodan leimaama vuosi 2001 korosti uskonnon roolia kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa. Eritoten islaminusko ja sit\u00e4 harjoittavat maat ja kansat alettiin n\u00e4hd\u00e4 yh\u00e4 useammin "ongelmana", jonka l\u00e4nsimaat… Continue Reading