M'xico, 12.11.97 (IPS) – Meksikon virallinen ty\u00f6tt\u00f6myysaste on pudonnut vuoden 1994 talouskriisi\u00e4 edelt\u00e4viin lukuihin ja elpyminen on ollut muutenkin vauhdikasta. Selitys l\u00f6ytyy ep\u00e4virallisen eli harmaan talouden kasvusta, johon liittyy my\u00f6s monenlaisia ongelmia.<\/p>\n
<\/p>\n
Talouskriisin ty\u00f6tt\u00f6miksi j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t meksikolaiset ovat liittyneet harmaan talouden armeijaan: katukauppiaiksi ja mikroyritt\u00e4jiksi, joiden puuhista valtio ei kostu penni\u00e4k\u00e4\u00e4n verotuloja.<\/p>\n
Meksikon virallinen ty\u00f6tt\u00f6myysaste onkin pudonnut alle nelj\u00e4\u00e4n prosenttiin, mutta ty\u00f6llisist\u00e4 puolet askaroi harmaassa taloudessa.<\/p>\n
Meksikon parlamentin marraskuun alussa julkistaman tutkimuksen mukaan maan p\u00e4\u00e4kaupungissa M'xicossa on katukauppiaiden myyntipisteit\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin rekister\u00f6ityj\u00e4 liikeyrityksi\u00e4. Raportissa ennustetaan, ett\u00e4 jos kehitys jatkuu samanlaisena, harmaa talous kasvaa kaksinkertaiseksi lailliseen yritystoimintaan verrattuna vuoteen 2000 menness\u00e4.<\/p>\n
Meksikon ty\u00f6tt\u00f6myysaste nousi 1995 enn\u00e4tysm\u00e4iseen kahdeksaan prosenttiin ja bruttokansantuote kutistui seitsem\u00e4n prosenttia. T\u00e4n\u00e4 vuonna talous kasvaa viisi prosenttia ja maa on selke\u00e4sti elpymisen tiell\u00e4, vakuuttaa valtiovarainministeri Guillermo Ortiz.<\/p>\n
Ty\u00f6tt\u00f6myyden aleneminen johtuu kuitenkin paljolti siit\u00e4, ett\u00e4 yh\u00e4 useampi ty\u00f6t\u00f6n on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt ryhty\u00e4 katukaupustelijaksi. Se taas ei kongressin selvityksen mukaan k\u00e4y p\u00e4ins\u00e4 ilman maksua katukauppiaiden johtajille, sill\u00e4 alalla ei voi toimia ilman n\u00e4iden lupaa.<\/p>\n
Meksikon oppositiopuoleet – kansallinen toimintapuolue, demokraattinen vallankumouspuolue, vihre\u00e4t ja ty\u00f6v\u00e4enpuolue – v\u00e4itt\u00e4v\u00e4tkin, ett\u00e4 harmaa talous on l\u00e4peens\u00e4 korruptoitunut.<\/p>\n
Monet selvitykset osoittavat, ett\u00e4 katukaupan johtajilla on suorat yhteydet hallitsevan institutionaalisen vallankumouspuolueen (PRI) paikallisosastoihin. Puolue on hallinnut Meksikoa vuodesta 1929.<\/p>\n
Oppositio laskeskelee, ett\u00e4 katukauppaa valvovat PRI:n pomot k\u00e4\u00e4riv\u00e4t siit\u00e4 yli sata miljoonaa markkaa kuussa.<\/p>\n
Virallisen tiedon mukaan harmaa talous tuottaa noin kahdeksan prosenttia Meksikon bruttokansantuotteesta, mutta yritt\u00e4jien taloudellinen tutkimuskeskus arvioi sen osuudeksi yli 40 prosenttia.<\/p>\n
Keskuskauppakamarin mukaan Meksikon ep\u00e4virallinen talous on kasvanut seitsem\u00e4n viime vuoden aikana 110 prosenttia eli tuplasti viralliseen talouteen verrattuna.<\/p>\n
Lailliset liikkeenharjoittajat painostavat presidentti Ernesto Zedillon hallitusta panemaan "ep\u00e4virallisen kulttuurin" aisoihin. Heid\u00e4n mukaansa se est\u00e4\u00e4 talouden kehityst\u00e4 ja vaikeuttaa tuhansien sellaisten yritt\u00e4jien ty\u00f6t\u00e4, jotka maksavat veronsa ja kunnioittavat ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 oikeuksia.<\/p>\n
Keskuskauppakamari laskee, ett\u00e4 katukaupassa menetetyt verotulot ovat liki kaksi kertaa summa, jonka valtio k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuosittain k\u00f6yhyyden vastaisiin ohjelmiin.<\/p>\n
Oppositiopuolueet v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 harmaa talous on ajanut 18 prosenttia M'xicon laillisista yrityksist\u00e4 konkurssin partaalle, ja 37 prosenttia on lakannut maksamasta veroja ja muita lakis\u00e4\u00e4teisi\u00e4 maksujaan.<\/p>\n
Noin sadan miljoonan asukkaan Meksikon ty\u00f6markkinoille ilmaantuu joka vuosi kaksi miljoonaa uutta ty\u00f6nhakijaa, mutta ty\u00f6paikkoja on tarjolla alle miljoonalle. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
M'xico, 12.11.97 (IPS) – Meksikon virallinen ty\u00f6tt\u00f6myysaste on pudonnut vuoden 1994 talouskriisi\u00e4 edelt\u00e4viin lukuihin ja elpyminen on ollut muutenkin vauhdikasta. Selitys l\u00f6ytyy ep\u00e4virallisen eli harmaan talouden kasvusta, johon liittyy my\u00f6s… Continue Reading