Johannesburg, 19.11.97 (IPS) – Etel\u00e4-Afrikan yritysjohtajat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 he olisivat ehk\u00e4 voineet tehd\u00e4 enemm\u00e4n apartheid-j\u00e4rjestelm\u00e4n vastustamiseksi. Korvauksia he eiv\u00e4t kuitenkaan ole valmiita maksamaan tuon ajan menestyksest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
Liike-el\u00e4m\u00e4n rooli rotusortoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 vuosina 1960-1994 oli marraskuun puolimaissa Etel\u00e4-Afrikan totuus- ja sovintokomission (TRC) ruodittavana.<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikan talous kasvoi 1960-luvulla kohisten samaan aikaan, kun rotusyrjinn\u00e4n vahvistanutta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 noudatettiin tiukasti.<\/p>\n
"Yritt\u00e4jien toiminta tuona aikana ei ole yksi tarina. Siksi joidenkin esitt\u00e4m\u00e4t syyt\u00f6kset liike-el\u00e4m\u00e4n kollektiivisesta syyllisyydest\u00e4 ovat mahdottomia. Yritysmaailma ei ole mik\u00e4\u00e4n monoliitti", Etel\u00e4-Afrikan keskuskauppakamarin (Sacob) p\u00e4\u00e4johtaja Raymond Parsons vakuutti TRC:lle.<\/p>\n
Sacob ilmoittaa vastustavansa t\u00e4ll\u00e4 perusteella sit\u00e4, ett\u00e4 yritykset m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4isiin maksamaan korvauksia apartheidin uhreille.<\/p>\n
Stellenboschin yliopiston taloustieteen professori Sampie Terreblanche taas katsoo yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edellytt\u00e4v\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 apartheidista hy\u00f6tyneet maksavat hyvityst\u00e4 siit\u00e4 k\u00e4rsineille.<\/p>\n
Terreblanche ehdottaa uutta veroa kaikille yrityksille ja yksityishenkil\u00f6ille, joiden varat ovat yli 415 000 dollaria (2,2 miljoonaa markkaa). H\u00e4nen mukaansa vero "koskisi sin\u00e4 pitk\u00e4n\u00e4 kautena karttunutta varallisuutta, jolloin valkoisen poliittisen ylivallan ja rotukapitalismin rakenne rikastutti verrattain pient\u00e4 eliitti\u00e4".<\/p>\n
Ehdotuksen mukaan veronalaiset henkil\u00f6t ja yhteis\u00f6t maksaisivat 0,5 prosenttia varallisuudestaan 20 vuoden ajan rahastoon, jota k\u00e4ytett\u00e4isiin v\u00e4est\u00f6ryhmien tasa-arvoa tukevien valtion ohjelmien rahoittamiseen.<\/p>\n
Afrikaanerien j\u00e4rjest\u00f6 Afrikaanse Handelsinstitut on puolestaan esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 sen piiriss\u00e4 apartheidin vuosina perustettu vakuutusrahasto k\u00e4ytett\u00e4isiin korvausten maksuun rotusorron uhreille. Rahaston varat ovat noin kaksi miljardia dollaria (10,4 miljardia markkaa).<\/p>\n
Jotkut yritykset, kuten afrikaanerien omistama vakuutusyhti\u00f6 Sanlam, ovat my\u00f6nt\u00e4neet hy\u00f6tyneens\u00e4 mustien ty\u00f6voiman riistosta. S\u00e4hk\u00f6yhti\u00f6 Eskom on jopa pyyt\u00e4nyt Etel\u00e4-Afrikan mustilta anteeksi osallisuuttaan apartheidin yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n
Apartheidiksi kutsuttu rotuerotteluj\u00e4rjestelm\u00e4 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1948. Hankkeen moottorina toimi hollantilaista alkuper\u00e4\u00e4 olevan afrikaaneriv\u00e4est\u00f6n hallitsema kansallispuolue. Valta keskitettiin valkoiselle v\u00e4hemmist\u00f6lle, ja muiden v\u00e4est\u00f6ryhmien oikeudet mit\u00e4t\u00f6itiin. Rotuerottelu jatkui vuoteen 1994, jolloin Etel\u00e4-Afrikka siirtyi enemmist\u00f6valtaan.<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikan suurin ammatillinen keskusj\u00e4rjest\u00f6 Cosatu n\u00e4kee liike-el\u00e4m\u00e4n roolin rotuerottelussa n\u00e4in: "Se kannatti innokkaasti apartheid-lakeja, kuten passilakeja, maksoi n\u00e4lk\u00e4palkkoja, pestasi lapsia ty\u00f6h\u00f6n maatiloille, k\u00e4ytti vankity\u00f6voimaa, kielt\u00e4ytyi tunnustamasta mustien ammattiliittoja ja kielsi heilt\u00e4 kaikki muutkin perusoikeudet."<\/p>\n
Arvioidaan, ett\u00e4 Etel\u00e4-Afrikan kulta- ja muissa kaivoksissa kuoli apartheidin vuosina 84 000 ty\u00f6l\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n
Valkoinen ty\u00f6voima oli suojeltu erillisill\u00e4 laeilla, kun taas turvallisuuslakeja k\u00e4ytettiin mustien ty\u00f6l\u00e4isten oikeuksien raakaan polkemiseen.<\/p>\n
"Tarkastelussa olevana ajanjaksona liike-el\u00e4m\u00e4 on ollut yhteistoiminnassa apartheid-valtion kanssa ja pyrkinyt omilla toimillaan murskaamaan ja mit\u00e4t\u00f6im\u00e4\u00e4n ammattiliitot", Cosatun lausunnossa julistetaan.<\/p>\n
Esimerkkin\u00e4 mainitaan apartheidin aikana perustettu bantustan- eli kotimaa-j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa mustat pakotettiin asumaan heille osoitettuihin syrj\u00e4isiin maankolkkiin. Kaupungeissa mustat olivat vain tilap\u00e4isty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4, joiden oli kannettava passia aina mukanaan.<\/p>\n
Barlow Rand -konsernin hallituksen entinen puheenjohtaja Mike Rosholt muistutti, ett\u00e4 yritykset vain noudattivat lakeja.<\/p>\n
"En tied\u00e4 tapauksia, joissa ihmisoikeusrikkomukset voitaisiin panna suoraan yritysten tiliin. Haluaisin jonkun kertovan minulle, mit\u00e4 liike-el\u00e4m\u00e4 olisi voinut tehd\u00e4 muuttaakseen poliittista tilannetta. Oliko yritysten teht\u00e4v\u00e4 rikkoa lakia? Minun n\u00e4hd\u00e4kseni ei ollut", h\u00e4n selitti TRC:lle.<\/p>\n
Keskuskauppakamarin edustajat t\u00e4hdensiv\u00e4t, ett\u00e4 valtiolla oli tuolloin merkitt\u00e4v\u00e4 rooli maan taloudessa. Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta oli noin kolmannes. Valtion hankinnat olivat siten huomattava kiristyskeino, jota k\u00e4ytettiin hallituksen arvostelijoita vastaan.<\/p>\n
Liike-el\u00e4m\u00e4n edustajat vakuuttivat, ett\u00e4 noissa olosuhteissa he eiv\u00e4t voineet tehd\u00e4 paljoakaan muuttaakseen yhteiskunnallista tilannetta.<\/p>\n
Yritysmaailman roolin k\u00e4sittely TRC:ss\u00e4 ei sis\u00e4lt\u00e4nyt suuria paljastuksia. Komissiota johtavan arkkipiispa Desmond Tutun mukaan sille toimitettiin 55 tunnustusta, mutta pihaustakaan ei kuulunut \u00f6ljyteollisuudesta, maataloudesta eik\u00e4 valkoisten ty\u00f6l\u00e4isten j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4, jotka olivat apartheidin vankimpia linnakkeita.<\/p>\n
"T\u00e4n\u00e4\u00e4n kukaan ei my\u00f6nn\u00e4 kannattaneensa apartheidia", Tutu sanoi.<\/p>\n
Cosatun tuomio oli kitker\u00e4mpi: "Olisi mukavaa, jos me kaikki olisimme olleet vapaustaistelijoita, kuten apartheidista hy\u00f6tyneet niin usein antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Aivan liian usein kuulemme lausunnon 'Min\u00e4 en tiennyt, mit\u00e4 julmuuksia pantiin toimeen etuoikeuksieni yll\u00e4pit\u00e4miseksi'." (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Johannesburg, 19.11.97 (IPS) – Etel\u00e4-Afrikan yritysjohtajat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 he olisivat ehk\u00e4 voineet tehd\u00e4 enemm\u00e4n apartheid-j\u00e4rjestelm\u00e4n vastustamiseksi. Korvauksia he eiv\u00e4t kuitenkaan ole valmiita maksamaan tuon ajan menestyksest\u00e4\u00e4n.Liik… Continue Reading