Belgrad, 20.01.99 (IPS) – Jugoslavian liittotasavallaksi kutsuttu tynk\u00e4valtio on saanut "nauttia" jo kymmenen vuoden ajan kiistellyn johtajansa presidentti Slobodan Milosevicin vallasta. Tuona aikana valtakunta on hajonnut ja olot siell\u00e4 kurjistuneet, mutta silti Milosevic on yh\u00e4 tiukasti ohjaksissa.<\/p>\n
<\/p>\n
Milosevicia voi luonnehtia 1980-luvun rappeutuneen kommunismin sivutuotteeksi. Sittemmin h\u00e4nest\u00e4 on tullut yksi l\u00e4nsimaiden arkkivihollisista yhdess\u00e4 Irakin Saddam Husseinin ja Libyan Muammar Gaddafin kanssa.<\/p>\n
Jugoslavia on Milosevicin valtakaudella muuttunut verrattain vauraasta valtiosta yhdeksi Euroopan surkeimmista kolkista.<\/p>\n
Toisin kuin muissa Euroopan entisiss\u00e4 sosialistimaissa Jugoslaviassa muutoksen sankareina eiv\u00e4t ole olleet maan asukkaat. He ovat saaneet tyyty\u00e4 sivurooliin n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4, jota on ohjattu muualta, vallan keskuksista maan sis\u00e4- ja ulkopuolelta.<\/p>\n
"Muihin It\u00e4-Euroopan maihin verrattava muutos on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 tapahtumatta. Meid\u00e4n kymmenen viime vuoden aikana kokemaamme kehityst\u00e4 voi luonnehtia vain umpikujaksi", sanotaan tuoreessa tutkimuksessa. Sen laatineet 14 yhteiskuntatieteilij\u00e4\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t Belgradin riippumattomassa Politiikan tutkimuskeskuksessa (CPS).<\/p>\n
Tutkimus on ensimm\u00e4inen laatuaan sen j\u00e4lkeen, kun Milosevic kymmenen vuotta sitten valittiin Serbian presidentiksi silloisessa Jugoslavian sosialistisessa liittotasavallassa, joka tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n oli hajoamisen ja sodan partaalla.<\/p>\n
Tutkijat sanovat yritt\u00e4neens\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 niiden muutosten luonnetta, joita on tapahtunut sitten vuoden 1991, jolloin Slovenia julistautui itsen\u00e4iseksi Jugoslaviasta. Kroatia seurasi pian per\u00e4ss\u00e4, sota puhkesi Bosniassa ja l\u00e4nsimaat turvautuivat talouspakotteisiin.<\/p>\n
Ryhm\u00e4 syytt\u00e4\u00e4 Milosevicia sek\u00e4 Kroatian johtajaa Franjo Tudjmania ja Slovenian Milan Kucania Jugoslavian hajoamisesta.<\/p>\n
Selvityksen mukaan nykyisen tynk\u00e4-Jugoslavian raskaat taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset ongelmat juontuvat sen naapurustossa 1991-95 k\u00e4ydyist\u00e4 sodista, kansainv\u00e4lisist\u00e4 pakotteista ja niit\u00e4 seuranneesta vallan keskittymisest\u00e4 yhden miehen l\u00e4hipiirille.<\/p>\n
T\u00e4rkeimmiksi sosiaalisiksi ongelmiksi kirjataan kansakunnan yleinen k\u00f6yhyys, ty\u00f6tt\u00f6myys, elintason jatkuva heikkeneminen, v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen sek\u00e4 rikollisuuden kasvu.<\/p>\n
Tutkijoiden mukaan "ei ole merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 nykyisell\u00e4 johdolla olisi sosiaalipolitiikkaa tai aikomusta tarttua ongelmiin tuntuvalla tavalla".<\/p>\n
Hallitseva sosialistipuolue kuitenkin kokee p\u00e4rj\u00e4nneens\u00e4 hyvin. "Me olemme onnistuneet mahdottomassa: pysym\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4 pakotteiden vuodet ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n maan toimivana", selitt\u00e4\u00e4 parlamentin puhemies Dragan Tomic.<\/p>\n
L\u00e4nsimaat tukivat Milosevicia n\u00e4kyv\u00e4sti t\u00e4m\u00e4n uran alkutaipaleelle 1980-luvulla. Tuolloin h\u00e4nt\u00e4 pidettiin kansallismielisen\u00e4 uudistajana, joka kykenee haastamaan Jugoslaviaa vuodesta 1945 hallinneen kommunistipuolueen.<\/p>\n
Pian Milosevic kuitenkin muuttui l\u00e4nnen silmiss\u00e4 konnaksi, kun valtakunnan hajoaminen alkoi ja h\u00e4n takertui vanhoihin rakenteisiin.<\/p>\n
"Milosevic ei ole sen enemp\u00e4\u00e4 kommunisti kuin serbinationalistikaan. H\u00e4n osaa vain \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen taitavasti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 noita aatteita kansaa kosiskellessaan. H\u00e4nell\u00e4 ei ole koskaan ollut selv\u00e4\u00e4 poliittista kantaa tai n\u00e4kemyst\u00e4. Ainoastaan valta on h\u00e4nelle sairaalloinen pakkomielle", sanoo Nebojsa Covic, joka oli aikoinaan yksi Milosevicin l\u00e4himmist\u00e4 avustajista.<\/p>\n
Civic erosi sosialistipuolueesta kaksi vuotta sitten ja perusti Muutoksen liiton, joka on ker\u00e4nnyt kannattajia nuorison ja sivistyneist\u00f6n keskuudesta.<\/p>\n
Milosevicista tuli Serbian presidentti 1989, kun Jugoslavia oli viel\u00e4 yksipuoluevaltio. Maailman h\u00e4mm\u00e4stykseksi h\u00e4n uudisti valintansa vuoden 1990 monipuoluevaaleissa, ja viel\u00e4 uudelleen 1993.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisesti h\u00e4nt\u00e4 on pidetty koko ajan tynk\u00e4-Jugoslavian varsinaisena johtajana, mutta tosiasiassa h\u00e4net valittiin liittovaltion presidentiksi vasta kes\u00e4ll\u00e4 1997. Valtio muodostuu nykyisin 9,5 miljoonan asukkaan Serbiasta ja 650 000 asukkaan Montenegrosta. Milosevicin valinnan suoritti liittovaltion parlamentti, jossa sosialisteilla on enemmist\u00f6.<\/p>\n
Sosiologi Marina Blagojevic CPS:st\u00e4 arvioi, ett\u00e4 1990-luvun taantuva poliittinen kehitys on traumatisoinut jugoslaaveja pahasti.<\/p>\n
"Tilastojen mukaan yli 350 000 i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 25-40-vuotiasta ihmist\u00e4 on l\u00e4htenyt maasta 1991-95. Monet heist\u00e4 ovat korkeasti koulutettuja, ja joukossa on 1 500 huippuasiantuntijaa", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Tutkimukseen ei saatu tietoja albaanienemmist\u00f6isest\u00e4 Kosovon maakunnasta, mutta asiantuntijoiden mukaan ne olisivat maalanneet Jugoslavian tilanteesta vain entist\u00e4 synkemm\u00e4n kuvaan.<\/p>\n
Maan kansantuotteen lasketaan pienentyneen 50 prosenttia 1990-96, jolloin henke\u00e4 kohden laskettu vuotuinen kansantuote ylti tuskin 7 800 markkaan.<\/p>\n
Luvut sijoittavat Jugoslavian Euroopan k\u00f6yhimpien maiden joukkoon. Sit\u00e4 heikommiksi j\u00e4\u00e4v\u00e4t vain Bosnia-Hertsegovina, Albania, Moldova ja Romania.<\/p>\n
Tutkijat koettivat selvitt\u00e4\u00e4, miksi monet jugoslaavit yh\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t Milosevicia, vaikka elinolot ovat ankeat ja h\u00e4nest\u00e4 luopuminen voisi avata l\u00e4nnen apuhanat.<\/p>\n
Tutkija Berislav Sefer selitt\u00e4\u00e4 Milosevicin kannatusta t\u00e4m\u00e4n tiedotuskampanjoiden luomalla ilmapiirill\u00e4. Kansa on "varsin tarkoituksellisesti" saatu uskomaan, ett\u00e4 "ilman valtion apua, asiat olisivat viel\u00e4 huonommin, ja ihmisi\u00e4 voisi jopa kuolla k\u00f6yhyyteen".<\/p>\n
"Sellainen mieliala syntyy yhteiskunnallisten katastrofien oloissa, pitkien sotien aikana ja niiden j\u00e4lkeen sek\u00e4 valtioiden ja perinteisten arvoj\u00e4rjestelmien hajotessa", sanoo psykologi Zoran Vidojevic.<\/p>\n
"Olemme n\u00e4hneet t\u00e4llaista mielialaa entisen Neuvostoliiton tasavalloissa ja entisessa Jugoslaviassa. Vaikka ihmiset voisivat \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 demokraattista vaihtoehtoa, heill\u00e4 on taipumus valita diktaattori", h\u00e4n kiteytt\u00e4\u00e4. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Belgrad, 20.01.99 (IPS) – Jugoslavian liittotasavallaksi kutsuttu tynk\u00e4valtio on saanut "nauttia" jo kymmenen vuoden ajan kiistellyn johtajansa presidentti Slobodan Milosevicin vallasta. Tuona aikana valtakunta on hajonnut ja olot siell\u00e4 ku… Continue Reading