Buenos Aires, 11.03.02 (IPS) – Keskiluokan pako Argentiinasta alkoi hiljakseen jo pari vuotta sitten, mutta viime kuukausina se on yltynyt ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6miin mittoihin. <\/p>\n
<\/p>\n
Biologi Ruth Tracktenbergilla ja h\u00e4nen fyysikkomiehell\u00e4\u00e4n on yh\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, mutta he aikovat silti l\u00e4hte\u00e4 Argentiinasta, ellei maan taloudellinen tilanne vakaudu. <\/p>\n
"On pakko ajatella lapsia, ja sit\u00e4 mit\u00e4 heille tapahtuu, jos menet\u00e4n ty\u00f6ni", Tracktenberg sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen miehens\u00e4 Pablo Mendelin kaksi arkkitehtivelje\u00e4 ovat jo Euroopassa, toinen Sveitsiss\u00e4 ja toinen Espanjassa. Jos Mendelkin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4, my\u00f6s h\u00e4nen vanhempansa harkitsevat paluuta Eurooppaan, josta heid\u00e4n esi-is\u00e4ns\u00e4 aikanaan saapuivat Argentiinaan. Heid\u00e4t ajoi liikkeelle n\u00e4lk\u00e4 ja sota.<\/p>\n
Marta Godoy on puheterapeutti ja h\u00e4nen miehens\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. My\u00f6s heid\u00e4n kolmella lapsellaan on akateeminen koulutus. "En ole ikin\u00e4 n\u00e4hnyt h\u00e4nen itkev\u00e4n n\u00e4in kovasti", Godoy kuvaa miehens\u00e4 reaktiota siihen, ett\u00e4 tyt\u00e4r ja poika ovat jo muuttaneet Espanjaan, ja toinen tyt\u00e4r tekee l\u00e4ht\u00f6\u00e4. Vanhemmatkin ovat alkaneet mietti\u00e4 muuttoa.<\/p>\n
Argentiina toimi siirtolaisten vastaanottajana 1900-luvulla, jolloin maahan tulvi varsinkin espanjalaisia ja italialaisia. Nyt maasta pakenevat eroavat silloisista tulokkaista siin\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 on l\u00e4hes j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 koulutus.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4syin\u00e4 l\u00e4ht\u00f6\u00f6n ovat talouskriisi ja ty\u00f6tt\u00f6myys. Monella l\u00e4htevist\u00e4 tosin on ty\u00f6paikka, mutta heit\u00e4 ajaa liikkeelle pelko sen ja turvatun tulevaisuuden menett\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen siirtolaisj\u00e4rjest\u00f6n (IOM) mukaan Argentiinasta on l\u00e4htenyt kahden vuoden aikana saman verran v\u00e4ke\u00e4 kuin sit\u00e4 ennen 1940-luvulta l\u00e4htien yhteens\u00e4. Esimerkiksi Espanjan ja Italian kansalaisuutensa vahvistamista anovien argentiinalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kolminkertaistunut joulukuusta lukien, maiden konsulaateista kerrotaan.<\/p>\n
Valtaosa keskiluokkaisista argentiinalaisista on 1800-luvun lopulta l\u00e4htien maahan tulleiden eurooppalaisten – enimm\u00e4kseen italialaisten ja espanjalaisten – j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Kolmannen ja nelj\u00e4nnen polven siirtolaiset hakevat nyt esi-isiens\u00e4 kansalaisuutta ja passia.<\/p>\n
V\u00e4est\u00f6tieteilij\u00e4t ja historioitsijat ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 meneill\u00e4\u00e4n on Argentiinan historian suurin kansainvaellus. Edes menneiden vuosikymmenten diktatuurit tai hyperinflaatiot eiv\u00e4t saaneet aikaan vastaavaa joukkopakoa.<\/p>\n
Kotimaan tilanteessa ei n\u00e4y merkkej\u00e4, jotka tyrehdytt\u00e4isiv\u00e4t muuttovirtaa. Ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 on 23 prosenttia vailla ty\u00f6t\u00e4 ja toiset 20 prosenttia vajaaty\u00f6llisi\u00e4. <\/p>\n
Akateemisen v\u00e4en lis\u00e4ksi Argentiinasta muuttaa my\u00f6s ammattikoulutettua ty\u00f6voimaa ja esimerkiksi taksinkuljettajia. Yksi heist\u00e4 on Ricardo Sosa, jonka serkulla on hotelli Italiassa. H\u00e4nen mukanaan l\u00e4htev\u00e4t jalkojenhoitajana ty\u00f6skentelev\u00e4 vaimo sek\u00e4 lapset, joista toinen on liikunnanopettaja ja toinen lukiolainen.<\/p>\n
"\u00c4itini on italialainen, mutta h\u00e4n haluaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 Argentiinaan ja tulla haudatuksi is\u00e4ni viereen", Sosa valittaa. <\/p>\n<\/p>\n
Argentiinan p\u00e4\u00e4kaupungin Buenos Airesin kansainv\u00e4lisen lentokent\u00e4n kautta l\u00e4hti tammikuussa nelinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4 vuodentakaiseen verrattuna. Suosituimmat matkakohteet olivat Espanja, Italia ja Yhdysvallat.<\/p>\n
Viime vuosikymmenell\u00e4 Argentiinan muuttotappio oli noin 5 000 ihmist\u00e4 vuodessa. Talouskriisin alettua 1999 m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi 8 000:lla. Seuraavana vuonna palaamatta j\u00e4i jo 90 000 ulkomaille l\u00e4htenytt\u00e4. <\/p>\n
Maastamuutto on kasvanut osaksi Argentiinan nuorisokulttuuria. Harva haluaa en\u00e4\u00e4 edes opiskella kotimaassa, onnen etsint\u00e4 ulkomailta kiinnostaa enemm\u00e4n.<\/p>\n
L\u00e4hte\u00e4k\u00f6 vai j\u00e4\u00e4d\u00e4? on teemana my\u00f6s lukuisissa televisio- ja radiokeskusteluissa sek\u00e4 lehtiartikkeleissa. Tuskin on sukulaisten tai yst\u00e4vien kokoontumista, jossa aiheeseen ei jossain vaiheessa kajottaisi.<\/p>\n
Argentiinan asuntokaupassa vallitsevat nyt ostajan markkinat, sill\u00e4 moni l\u00e4htij\u00e4 haluaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 omaisuudestaan eroon nopeasti. Huonekalut ja kodinkoneet j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein niille sijoilleen – aivan kuin asukkaat olisivat todella joutuneet pakenemaan kodistaan.<\/p>\n<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Buenos Aires, 11.03.02 (IPS) – Keskiluokan pako Argentiinasta alkoi hiljakseen jo pari vuotta sitten, mutta viime kuukausina se on yltynyt ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6miin mittoihin. Biologi Ruth Tracktenbergilla ja h\u00e4nen fyysikkomiehell\u00e4\u00e4n on yh\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 j… Continue Reading