Buenos Aires, 21.08.00 (IPS) – Aasiassa valmistettujen halpojen kulutustavaroiden vy\u00f6ry on t\u00e4ytt\u00e4nyt Argentiinan kaupat. Lis\u00e4ksi sen vaikutus tuntuu television kautta jo kulttuurissakin.<\/p>\n
<\/p>\n
Argentiinan televisiossa py\u00f6rii suosittu hupisarja Kaikkea kahdella pesolla (Todo por dos pesos), jonka nimi on lainattu halpahallien markkinoinnista.<\/p>\n
Kadunvarsille 1990-luvulla r\u00f6nsyilleet kaupat pullistelevat Aasiassa tuotettua "kr\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4". T\u00e4kyn\u00e4 on usein se, ett\u00e4 kaik ki tuotteet myyd\u00e4\u00e4n samalla hinnalla. Valikoimaa on tarjolla leluista koulutarvikkeisiin, aurinkolaseihin, kosmetiikkaan, vaatteisiin ja taloustavaroihin.<\/p>\n
"Tavarat on pinottu kuin uhrialttarille. Niist\u00e4 muodostuu vuori, jonka huipulla istuu valtava nallekarhu halliten pienempi\u00e4 lajitovereitaan", sosiologi Beatriz Sarlo kuvailee.<\/p>\n
"Ongelman alkujaan aiheuttanutta tuontitavaraa on nyt edullisesti tarjolla niille, jotka todenn\u00e4k\u00f6isesti menettiv\u00e4t ty\u00f6paikkansa, kun halpatuonti romahdutti Argentiinan pienteollisuuden", Sarlo jatkaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kauppojen "uhrialttarit" ovat globalisaation irvokas ilmenemismuoto. "Roskaa k\u00f6yhille. Joku n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jossakin keksineen, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n rumia tavaroita, jotka haalistuvat, kutistuvat, kuluvat ja rikkoontuvat. Tavaroita, jotka eiv\u00e4t kest\u00e4. N\u00e4in aasialainen kapitalismi m\u00e4\u00e4rittelee k\u00f6yhille tarkoitettujen tuotteiden estetiikan ja toimivuuden."<\/p>\n
Aasian tavaravy\u00f6ryn kokevat Argentiinassa muutkin kuin k\u00f6yh\u00e4t. Moni turisti saattaa ostaa argentiinalaiseksi luulemansa matkamuiston, josta l\u00f6ytyy yll\u00e4tt\u00e4en teksti Made in Taiwan.<\/p>\n
Aasia-buumi on levinnyt Argentiinassa my\u00f6s sisustustaiteeseen, mutta silloin kyse ei ole halpamyynnist\u00e4. Kaakkois-Aasiasta ja Kiinasta tuotuja eksoottisia huonekaluja ja koristeita kaupataan kovilla hinnoilla.<\/p>\n
Buenos Airesin pohjoisosissa sijaitsevalta Pilarin alueelta voi nyt hankkia tarvikkeet koko kodin sisustamiseen puhtaalla Zen- tyylill\u00e4, kertoo paikallinen p\u00e4iv\u00e4lehti.<\/p>\n
Toinen pohjoinen kaupunginosa, joka tunnetaan Deltana tai Tigren\u00e4, on pitk\u00e4\u00e4n ollut rottinki- ja koritavaroiden valmistajien tyyssijana. Myyj\u00e4t ovat paikallaan, mutta heid\u00e4n tuotteensa tulevat nyt Aasiasta.<\/p>\n
Argentiinan talouden p\u00e4\u00e4voiman ovat perinteisesti muodostaneet pienet ja keskisuuret yritykset. Ne ovat hallinneet sek\u00e4 teollisuutta ett\u00e4 kauppaa ja tarjonneet valtaosan ty\u00f6paikoista. Moni niist\u00e4 joutui kuitenkin sulkemaan ovensa lopullisesti viime vuosikymmenell\u00e4.<\/p>\n
Pk-yritykset nitisti monien asioiden tappava yhdistelm\u00e4: Suuret marketit levitt\u00e4ytyiv\u00e4t kaupunkien laidoille. Luotot olivat kiven takan. Palkkataso aleni, ja ty\u00f6tt\u00f6myys kohosi 15 prosenttiin, jolloin kansan ostovoima kutistui. Viimeinen isku monille oli kansainv\u00e4lisen kaupan vapautuminen.<\/p>\n
Vuonna 1995 Meksikon valuutan devalvoituminen puolella arvostaan sys\u00e4si liikkeelle "tequila-vaikutuksena" tunnetun talouslaman. Yksist\u00e4\u00e4n se pakotti 300 000 argentiinalaista yrityst\u00e4 panemaan lapun luukulle.<\/p>\n
Francisco Dos Reis Argentiinan pk-yritysten j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 kertoo, ett\u00e4 markkinoiden avautuminen oli liikaa yrityksille ja pyyhk\u00e4isi kokonaisia tuotannonaloja likimain olemattomiin.<\/p>\n
"Leikkikalu-, tekstiili- ja jalkineteollisuudessa ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen en\u00e4\u00e4 ole kotimaisia yrityksi\u00e4", h\u00e4 n jatkaa.<\/p>\n
Eik\u00e4 muilla aloilla mene juuri paremmin. "Yksik\u00e4\u00e4n ala ei pysty kilpailemaan tuonnin kanssa, ei maataloudessa, teollisuudessa tai j\u00e4lleenmyynniss\u00e4."<\/p>\n
"Kaupan avautuminen n\u00e4kyi Argentiinassa tuontitavaroiden valtavana vy\u00f6ryn\u00e4 markkinoillemme, mutta me emme pystyneet tuottamaan tavaraa maailmanmarkkinoille", ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa oleva taloustieteilij\u00e4 Claudio Lozano kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Ongelmamme ei rajoitu siihen, ett\u00e4 meill\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n samoja kiinalaisia leluja kuin kaikkialla muuallakin maailmassa. H\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 Argentiinalla ei ole yht\u00e4\u00e4n omaa tuotannonalaa, joka p\u00e4rj\u00e4isi kansainv\u00e4lisess\u00e4 kilpailussa", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Argentiinalaisten ainoa lohtu on se, ett\u00e4 k\u00f6yh\u00e4kin p\u00e4\u00e4see joskus viett\u00e4m\u00e4\u00e4n "kulutusjuhlaa" kahden peson myym\u00e4l\u00e4ss\u00e4. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Buenos Aires, 21.08.00 (IPS) – Aasiassa valmistettujen halpojen kulutustavaroiden vy\u00f6ry on t\u00e4ytt\u00e4nyt Argentiinan kaupat. Lis\u00e4ksi sen vaikutus tuntuu television kautta jo kulttuurissakin.Argentiinan televisiossa py\u00f6rii suosittu hupisarja Kaikkea ka… Continue Reading