Madrid, 13.08.01 (IPS) – Ovatko nykyajan sodat ilmausta maailmassa vallitsevasta kaaoksesta? Vai olisiko niin, ett\u00e4 j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n sotimisen taustalla piileekin taloudellinen malli, joka hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 tiettyj\u00e4 osapuolia?<\/p>\n
<\/p>\n
Meneill\u00e4\u00e4n olevat sodat Kolumbiassa, Indonesiassa, Afganistanissa, Kaukasuksella, Balkanilla ja Afrikassa aiheuttavat j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4isi\u00e4 taloudellisia vahinkoja, mutta samalla ne my\u00f6s liikuttelevat valtavia p\u00e4\u00e4omia.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen strategisen tutkimuksen laitos (IISS) arvioi, ett\u00e4 esimerkiksi Kolumbian konflikti tulee maksamaan noin 1,5 miljardia dollaria (dollari on noin 6,7 markkaa) vuodessa. Luvusta puuttuvat viel\u00e4 vasemmistosissien ja oikeiston puolisotilaallisten armeijojen kulut. Afganistanin sodan kuluiksi IISS arvioi 200 miljoonaa dollaria, Sudanin 184 miljoonaa ja Sierra Leonen 24 miljoonaa dollaria vuodessa.<\/p>\n
Lukuihin ei sis\u00e4lly kaikkia sodan aiheuttamia tuhoja: ihmisi\u00e4 kuolee ja haavoittuu, ydinperheet hajoavat, v\u00e4est\u00f6ryhmien yksimielisyys murenee, yhteiskunnan toimintaa ja sen yhteyksi\u00e4 ulkomaailmaan yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t perusrakenteet sortuvat. Nykyiset ja tulevat el\u00e4misen ehdot heikkenev\u00e4t.<\/p>\n
Tuhon seurauksena ei kuitenkaan muodostu tyhji\u00f6t\u00e4. Laillisen talouden korvikkeeksi syntyy pikavauhtia laiton. Rehellisyys korvautuu korruptiolla julkisessa hallinnossa. Oikeuden sijalle asettuu v\u00e4kivalta.<\/p>\n
Yhteis\u00f6t integroituvat v\u00e4kivallan rakenteisiin monin muodoin ja useilla tasoilla. Luonnonvarat rosvotaan.<\/p>\n
Heikot valtiot, kuten Somalia, Sierra Leone ja Liberia, ovat olemassa ainoastaan kartalla. Todellisuudessa ne ovat hajonneet etnisen jaon tai luonnonvarojen sijainnin mukaan.<\/p>\n
YK:n turvallisuusneuvostolle on laadittu raportti Kongon demokraattisen tasavallan rikkauksien hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Sen mukaan kapinallisten tueksi tulleet Burundin, Ruandan ja Ugandan armeijat ovat viime vuosina rosvonneet Kongosta mineraaleja, kahvia, puuta, karjaa ja rahaa. Samanlaisia syyt\u00f6ksi\u00e4 on kohdistettu my\u00f6s Kongon armeijan puolella taistelleisiin Zimbabwen, Angolan ja Namibian joukkoihin.<\/p>\n
Laittomalla taloudellisella toiminnalla on taipumus pitkitt\u00e4\u00e4 sotaa ja johtaa maan varallisuuden j\u00e4rjestelm\u00e4lliseen ry\u00f6st\u00e4miseen. Sierra Leonen, Somalian, Angolan ja Kongon demokraattisen tasavallan tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaoottiselta, mutta ei itse asiassa ole sit\u00e4, William Reno kirjoittaa Centre of Investigation for Peace -laitoksen uusimmassa vuosikatsauksessa.<\/p>\n
Renon mukaan kyseisten maiden eliitit edist\u00e4v\u00e4t korruptiota ja valtion heikkenemist\u00e4 samaan aikaan, kun maanalainen talous ja laiton raaka-ainekauppa kukoistavat. Mallia t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t nuorten pestaaminen palkkasotilaiksi ja liittoutuminen ulkomaisten toimijoiden kanssa.<\/p>\n
Sotaa k\u00e4yvien maiden johtajat toteuttavat koti- ja ulkomaisten liittolaistensa kanssa Renon esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 mallia tarkoituksenaan haalia itselleen yh\u00e4 enemm\u00e4n mammonaa.<\/p>\n
Yll\u00e4 mainituissa konflikteissa luonnonvarat ovat joko selkkauksen olennainen syy tai ne luovat taloudellisen perustan tiettyjen osapuolien toiminnalle.<\/p>\n
Michael T. Klare ennustaa esseess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kilpailu luonnonvaroista on yksi tulevien vuosien aseellisten selkkausten t\u00e4rkeimmist\u00e4 syist\u00e4. Taistelu viljelymaasta ja puhtaasta vedest\u00e4 kiihtyy. Teollisuus tarvitsee tiettyj\u00e4 mineraaleja. Nykyiset tuotanto- ja kulutustavat vaativat yh\u00e4 enemm\u00e4n \u00f6ljy\u00e4 ja maakaasua. Er\u00e4iss\u00e4 tapauksissa kysynt\u00e4 kasvaa tarjontaa nopeammin.<\/p>\n
Luonnonvarojen kysynt\u00e4\u00e4 kiihdytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s talouden globalisaatio, k\u00f6yhimmiss\u00e4 maissa nopeana jatkuva v\u00e4est\u00f6nkasvu sek\u00e4 kiivas kaupungistuminen.<\/p>\n
Kysynn\u00e4n kasvu saattaa antaa kipin\u00e4n sodalle, jossa taistellaan strategisten luonnonvarojen, kuten esimerkiksi \u00f6ljyn, hallinnasta. Vastaavasti konflikteja voivat sytytt\u00e4\u00e4 kaivannaiset, joilla on sijoitus- tai symboliarvoa, kuten timanteilla, smaragdeilla ja kullalla.<\/p>\n
Jalokivien laittoman hy\u00f6dynt\u00e4misen ja aseellisten selkkausten v\u00e4linen yhteys on viime aikoina ollut kansainv\u00e4lisen keskustelun kohteena. YK on kielt\u00e4nyt timanttikaupan sodan osapuolilta esimerkiksi Angolassa ja Sierra Leonessa.<\/p>\n
Laiton kauppa n\u00e4et tuottaa polttoainetta sodalle: aseita ostetaan, palkkasotureita v\u00e4rv\u00e4t\u00e4\u00e4n ja viranomaisia voidellaan. Seurauksena on lis\u00e4\u00e4 inhimillist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4, pahenevaa k\u00f6yhyytt\u00e4 ja humanitaarisia kriisej\u00e4. (Inter Press Service) * Mariano Aguirre on espanjalais-argentiinalainen journalisti, joka johtaa Espanjan ammattiyhdistysliikkeen rauhantutkimuskeskusta Madridissa.<\/p>\n
Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n. .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Madrid, 13.08.01 (IPS) – Ovatko nykyajan sodat ilmausta maailmassa vallitsevasta kaaoksesta? Vai olisiko niin, ett\u00e4 j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n sotimisen taustalla piileekin taloudellinen malli, joka hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 tiettyj\u00e4 osapuolia?Meneill\u00e4\u00e4n ol… Continue Reading