Washington, 17.09.01 (IPS) – Yhdysvaltain johtama ristiretki terrorismia vastaan muodostaa poliittisen miinakent\u00e4n monille maille. Hankalimmassa v\u00e4lik\u00e4dess\u00e4 ovat muslimivaltiot ja L\u00e4hi-id\u00e4n maat.<\/p>\n
<\/p>\n
Yhdysvaltain johtajat ovat muistuttaneet, ett\u00e4 nyt ei jahdata pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niit\u00e4, jotka toteuttivat terrori-iskut sen maaper\u00e4ll\u00e4, vaan kyse on sodasta terrorismia vastaan yleens\u00e4.<\/p>\n
Taistelun p\u00e4\u00e4kohteiksi on kuitenkin mainittu Afganistanissa oleskeleva Osama bin Laden, Afganistania hallitseva Taleban- j\u00e4rjest\u00f6 ja v\u00e4lj\u00e4 kansainv\u00e4linen verkosto, jonka uskotaan toimivan yhteisty\u00f6ss\u00e4 bin Ladenin al Qaida -j\u00e4rjest\u00f6n kanssa.<\/p>\n
Euroopan valtioiden ja Ven\u00e4j\u00e4n on suhteellisen helppoa marssia Yhdysvaltain vanavedess\u00e4, koska niiden oma maaper\u00e4 ei todenn\u00e4k\u00f6isesti joudu tulilinjalle. Nekin ovat kuitenkin korostaneet, ett\u00e4 Gerge W. Bushille ei ole annettu avointa valtakirjaa, vaan tuen laatu ja laajuus halutaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 itse.<\/p>\n
Kiina on luvannut tukensa hankkeelle, mutta siell\u00e4 muistetaan viel\u00e4 hyvin, ett\u00e4 Yhdysvallat pommitti Kiinan l\u00e4hetyst\u00f6\u00e4 Belgradissa 1999. Amerikkalaisen tiedustelukoneen t\u00f6rm\u00e4ys kiinalaiseen h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4n huhtikuussa teki viel\u00e4 tuoreemman s\u00e4r\u00f6n suhteisiin.<\/p>\n
Hankalimmassa v\u00e4lik\u00e4dess\u00e4 ovat kuitenkin Talebanin islamilaiset naapurit ja L\u00e4hi-id\u00e4n maat. Kun maailman ainoa supervalta haluaa erotella yst\u00e4v\u00e4t ja viholliset, harva haluaa p\u00e4\u00e4ty\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4lle puolelle. Washingtonin rinnalla seisominen kuitenkin virittelee tulenarkoja tunteita n\u00e4ill\u00e4 alueilla.<\/p>\n
Pakistanilla on ollut erityisen l\u00e4heiset poliittiset ja sotilaalliset suhteet Talebaniin. Se on Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien liiton ohella ainoa talebanien hallinnon tunnustanut valtio.<\/p>\n
Yhdysvallat laskeekin yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 sen varaan, ett\u00e4 Pakistanin liittolaisuus helpottaisi rankaisuretke\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4isi mahdollisia vastatoimia. Washington on toimittanut Pakistanille vaatimuslistan yhteisty\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Pakistan on luvannut rajoittamattoman apunsa ja vaikuttaa innokkaalta normalisoimaan suhteensa Washingtoniin. Maltillisetkin piirit Pakistanissa varoittavat kuitenkin, ett\u00e4 avoin tuki bin Ladenin ja Talebanin vastaisille iskuille uhkaa nostattaa Pakistanin rajaseuduilla toimivat kiihkouskovaiset joukkiot v\u00e4kivaltaiseen kapinaan.<\/p>\n
Pakistan yritti alkusyksyst\u00e4 hillit\u00e4 Kashmirissa toimivien vastaavien "pyh\u00e4\u00e4 sotaa" k\u00e4yvien ryhmien poliittista aktiivisuutta ja varainkeruuta. Kampanja peruutettiin ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen, mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n osoituksena islamistien vahvasta asemasta yhteiskunnassa.<\/p>\n
Palestiinalaisten presidentti Jasser Arafat kiiruhti lupaamaan tukeaan Yhdysvaltain terroristijahdille. H\u00e4n pelk\u00e4\u00e4 USA:n lis\u00e4\u00e4v\u00e4n apuaan Israelille, joka muutenkin on kiihdytt\u00e4nyt hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4\u00e4n palestiinalaisia vastaan.<\/p>\n
Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell sanoi terrorihy\u00f6kk\u00e4yksen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 Washington ottaa entist\u00e4 tiukemman asenteen L\u00e4hi-id\u00e4n konfliktiin, mutta ei selvent\u00e4nyt yksityiskohtia.<\/p>\n
Se, ett\u00e4 Yhdysvallat ja Eurooppa eiv\u00e4t ole selv\u00e4sti tuominneet Israelin viimeaikaisia toimia, on omiaan kasvattamaan palestiinalaisten kaunaa niit\u00e4 kohtaan. L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 moni n\u00e4kee Yhdysvaltoihin kohdistuneet iskut jonkinlaisena korvauksena siit\u00e4, ett\u00e4 USA on tukenut Israelia palestiinalaisten siviilien kurittamisessa.<\/p>\n
Jordanian ulkoministeri Abdul-Illah Khatib puki ongelman sanoiksi: "Meid\u00e4n t\u00e4ytyy lis\u00e4t\u00e4 ponnisteluja rajan vet\u00e4miseksi kahden asian v\u00e4lille, terrorismin ja aivan eri ihmisten k\u00e4ym\u00e4n itsen\u00e4isyystaistelun. Se ei ole helppoa."<\/p>\n
Arabimaailman runsasv\u00e4kisin valtio ja alueellinen suurvalta Egypti tarvitsee edelleen kipe\u00e4sti Yhdysvaltain vuotuisen 1,2 miljardin dollarin (7,8 miljardin markan) avun. Israelin nauttima tuki on noin 2,3 miljardia dollaria.<\/p>\n
Egyptin al-Azharin yliopistoon keskittyneet suhteellisen maltilliset islamilaiset oppineet ovat pitk\u00e4\u00e4n olleet riidoissa Talebanin kanssa. Alkuvuodesta egyptil\u00e4iset oppineet tuomitsivat yhdess\u00e4 vanhoillisempien saudien kanssa buddhalaisten patsaiden tuhoamisen Afganistanissa.<\/p>\n
Kaksi bin Ladenin l\u00e4heisint\u00e4 avustajaa on etsint\u00e4kuulutettu Egyptiss\u00e4. He ovat Gamaa al-Islamiya -j\u00e4rjest\u00f6n johtaja Refai Taha ja Egyptin Jihad (Pyh\u00e4 sota) -j\u00e4rjest\u00f6n johtaja Ayman al-Zawahri. J\u00e4lkimm\u00e4inen ryhm\u00e4 murhasi Egyptin silloisen presidentin Anwar Sadatin 1981.<\/p>\n
Asiantuntijoiden mukaan sek\u00e4 Tahalla ett\u00e4 Zawahrilla on yh\u00e4 seuraajia Egyptiss\u00e4, Persianlahdella ja Euroopassakin.<\/p>\n
Presidentti Hosni Mubarakin johtama Egyptin hallitus on taistellut \u00e4\u00e4ri-islamisteja vastaan, mutta se my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 terrorismin torjuntaa savuverhona poliittisten vastustajiensa vaientamiselle. Hallitus valittaa l\u00e4nsimaiden antavan helposti turvapaikan sen tuomitsemille terroristeille.<\/p>\n
Mubarak ja h\u00e4nen virkaveljens\u00e4 kautta arabimaailman ovat haluttomia tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 altistaisi heid\u00e4t syyt\u00f6ksille toimimisesta Yhdysvaltain lakeijoina. Islamistit ja muut toisinajattelijat turvautuvat hanakasti n\u00e4ihin v\u00e4itteisiin.<\/p>\n
Arabijohtajien ongelmana on "kyet\u00e4 todistamaan Yhdysvalloille vilpit\u00f6n yst\u00e4vyytens\u00e4 her\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liikaa levottomuutta omassa kansassaan", Kairon amerikkalaisen yliopiston valtio-opin tutkija Walid Kazziha kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4n arvioi, ett\u00e4 arabimaat antavat Yhdysvalloille kernaasti tiedusteluapua – jonka puute esti amerikkalaisia torjumasta iskuja ennalta – mutta eiv\u00e4t l\u00e4hde mukaan sotilaalliseen toimintaan. Syy on yksinkertaisesti se, ett\u00e4 kohteena ovat j\u00e4lleen kerran muslimit.<\/p>\n
Libya ja Sudan ovat jo aiemmin joutuneet Yhdysvaltain vastaiskujen kohteeksi. Niinp\u00e4 nekin kiiruhtivat nyt tuomitsemaan hy\u00f6kk\u00e4ykset ja tekem\u00e4\u00e4n pes\u00e4eron niihin.<\/p>\n
Shiiamuslimien hallitsema Iran on syytt\u00e4nyt sunnalaista Talebania shiialaisten sortamisesta. Yhdysvaltain ja Iranin suhteiden historia kuitenkin viittaa siihen, ett\u00e4 Iranin osallistuminen USA:n johtamaan liittokuntaan on hyvin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. Toisaalta Teheran tuskin pyrkii ristiretke\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Algeriaa, Marokkoa ja Jemeni\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti liian sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntynein\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n muuhun kuin kulkemaan valtavirran mukana.<\/p>\n
J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t Saudi-Arabia ja sen \u00f6ljyll\u00e4 rikastuneet "satelliitit" eli Persianlahden pikkuvaltiot. Niiden kaikkien vallanpit\u00e4j\u00e4t saavat tosiasiassa kiitt\u00e4\u00e4 asemastaan alueelle sijoitettua Yhdysvaltain joukkoja.<\/p>\n
Noidenkin maiden viranomaiset ovat korostaneet, ett\u00e4 Yhdysvallat rakentaa nyt liittokuntaa eri tilanteessa kuin 1990, jolloin Irak oli miehitt\u00e4nyt Kuwaitin. Tuolloin naapurimaan suvereenisuutta oli loukattu, ja jopa Yhdysvaltain leppym\u00e4tt\u00f6miin vihollisiin kuulunut Syyria l\u00e4hti mukaan Irakin vastaiseen liittoutumaan. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington, 17.09.01 (IPS) – Yhdysvaltain johtama ristiretki terrorismia vastaan muodostaa poliittisen miinakent\u00e4n monille maille. Hankalimmassa v\u00e4lik\u00e4dess\u00e4 ovat muslimivaltiot ja L\u00e4hi-id\u00e4n maat.Yhdysvaltain johtajat ovat muistuttaneet, ett\u00e4 nyt… Continue Reading