Montevideo, 22.10.07 (IPS) – N\u00e4lk\u00e4 on yh\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 Etel\u00e4-Amerikassa, vaikka moni valtio taistelee sit\u00e4 vastaan erityisohjelmilla. Jyrkk\u00e4 taloudellinen eriarvoisuus jakaa kasvun hedelm\u00e4t ep\u00e4tasaisesti. <\/p>\n
<\/p>\n
Etel\u00e4-Amerikan n\u00e4lk\u00e4 ei johdu ruokapulasta vaan <\/p>\n
k\u00f6yhien heikosta ostovoimasta.<\/p>\n
Brasilia on maailman johtava naudanlihan viej\u00e4 <\/p>\n
ja suurimpia elintarvikkeiden tuottajia. Silti <\/p>\n
maan 188 miljoonasta asukkaasta 14 miljoonaa <\/p>\n
k\u00e4rsi viime vuonna n\u00e4l\u00e4st\u00e4 ja 72 miljoonaa koki <\/p>\n
ajoittaista pulaa ruoasta, maan tilastokeskus <\/p>\n
raportoi.<\/p>\n
Brasilian, samoin kuin Argentiinan ja <\/p>\n
Uruguaynkin, ruoantuotanto riitt\u00e4isi <\/p>\n
tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n asukkaiden kaloritarpeen <\/p>\n
ylt\u00e4kyll\u00e4isesti. Vienti kuitenkin vet\u00e4\u00e4 ja <\/p>\n
pit\u00e4\u00e4 hinnat korkeina kotimaassa. <\/p>\n
"K\u00f6yhyys ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen k\u00f6yhyys synnytt\u00e4v\u00e4t <\/p>\n
my\u00f6s oman kulttuurinsa, jonka ongelmien <\/p>\n
ratkominen vaatii vuosia ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista <\/p>\n
politiikkaa", Luis \u00c1lvarez Uruguayn <\/p>\n
ruokainstituutista sanoo.<\/p>\n
Ammottava elintasokuilu on ollut pitk\u00e4\u00e4n <\/p>\n
leimallinen Brasilialle ja Venezuelalle. <\/p>\n
Argentiinan tilanteen k\u00e4rjisti vuoden 2001 <\/p>\n
talouskriisi, jonka vaikutukset tuntuivat my\u00f6s <\/p>\n
pieness\u00e4 naapurimaassa Uruguayssa.<\/p>\n
Noissa maissa sek\u00e4 Chiless\u00e4 viime vuosina <\/p>\n
valtaa pit\u00e4neet vasemmisto- tai <\/p>\n
keskustavasemmistolaiset hallitukset ovat <\/p>\n
aloittaneet mittavia ohjelmia n\u00e4l\u00e4n ja <\/p>\n
k\u00f6yhyyden voittamiseksi. <\/p>\n
Brasilian presidentti Luiz In\u00e1cio Lula da Silva <\/p>\n
k\u00e4ynnisti 2003 kampanjan "n\u00e4l\u00e4n nollaamiseksi". <\/p>\n
Ote on aiempaa kokonaisvaltaisempi, sill\u00e4 <\/p>\n
ruokaturvan ohella v\u00e4h\u00e4varaisille koetetaan <\/p>\n
l\u00f6yt\u00e4\u00e4 elinkeinoja. My\u00f6s koulutusta, <\/p>\n
terveydenhuoltoa, vesihuoltoa ja <\/p>\n
kansalaisoikeuksia edistet\u00e4\u00e4n, hankkeessa <\/p>\n
ty\u00f6skentelev\u00e4 Mauro de Miranda Siqueiro <\/p>\n
selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ohjelmassa ovat mukana valtio, osavaltiot, <\/p>\n
kunnat ja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t. Esimerkiksi Rio <\/p>\n
de Janeiron osavaltioon on perustettu <\/p>\n
"kansanravintoloita", joissa saa ravitsevan <\/p>\n
aterian yhdell\u00e4 realilla (0,38 eurolla). <\/p>\n
"Ruoka on hyv\u00e4\u00e4, ja k\u00f6yh\u00e4ll\u00e4kin on siihen <\/p>\n
varaa", ik\u00e4ns\u00e4 kotiapulaisena ty\u00f6skennellyt <\/p>\n
riolainen Celia de Souza, 53, kiittelee.<\/p>\n
H\u00e4nen lapsenlapsensa nauttivat ilmaisen aterian <\/p>\n
koulussa, mik\u00e4 sekin on osa n\u00e4l\u00e4n <\/p>\n
nollaamisohjelmaa.<\/p>\n
Argentiinan 37-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 60 <\/p>\n
prosenttia vajosi k\u00f6yhyyteen vuosituhannen alun <\/p>\n
kriisiss\u00e4. Sittemmin osuus on kutistunut 27 <\/p>\n
prosenttiin, mutta aliravitsemus on yh\u00e4 ongelma <\/p>\n
varsinkin pohjoisessa.<\/p>\n
Valtion ruokaturvaohjelma painottaa ruoan <\/p>\n
jakelun sijasta sen hankkimisv\u00e4lineit\u00e4, kuten <\/p>\n
viljelypalstoja, ty\u00f6kaluja, siemeni\u00e4 ja <\/p>\n
koneita.<\/p>\n
M\u00f3nica Carranza perusti kriisin aikana Buenos <\/p>\n
Airesiin kuuluisan Carasucias ("Kuranaamat") –<\/p>\n
soppakeitti\u00f6n. Valtion tukema toiminta jatkuu <\/p>\n
yh\u00e4, mutta pahin paine on hellitt\u00e4nyt. <\/p>\n
"Alussa ruokimme 250 henke\u00e4 kerrallaan ja <\/p>\n
jouduimme jatkamaan pitk\u00e4lle y\u00f6h\u00f6n, koska <\/p>\n
ihmisi\u00e4 ilmaantui tuhansittain", Carranza <\/p>\n
muistelee.<\/p>\n
Venezuelan 28-miljonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 kolmannes <\/p>\n
el\u00e4\u00e4 tilastojen mukaan k\u00f6yhyydess\u00e4. Presidentti <\/p>\n
Hugo Ch\u00e1vezin hallituksen perustamat <\/p>\n
soppakeitti\u00f6t ruokkivat p\u00e4ivitt\u00e4in liki <\/p>\n
miljoona lasta, vanhusta ja odottavaa \u00e4iti\u00e4.<\/p>\n
My\u00f6s Venezuelan suurin yksityinen yritys, <\/p>\n
Empresas Polar, toteuttaa omia <\/p>\n
avustushankkeitaan.<\/p>\n
Chilen talous- ja sosiaalikehityst\u00e4 kuvaavat <\/p>\n
luvut ovat Etel\u00e4-Amerikan parhaat, mutta <\/p>\n
tulonjako on maanosan ep\u00e4tasaisimpia. <\/p>\n
Riskiryhmille tarkoitettu kansallinen <\/p>\n
ruokaohjelma tavoittaa nyt 300 000 maan 16 <\/p>\n
miljoonasta asukkaasta.<\/p>\n
Vuonna 2002 Chilen kouluateriaohjelma p\u00e4\u00e4si <\/p>\n
viiden parhaan joukkoon Maailman ruokaj\u00e4rjest\u00f6n <\/p>\n
luokituksessa. Ohjelman piiriss\u00e4 on 1,6 <\/p>\n
miljoonaa koululaista.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Montevideo, 22.10.07 (IPS) – N\u00e4lk\u00e4 on yh\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 Etel\u00e4-Amerikassa, vaikka moni valtio taistelee sit\u00e4 vastaan erityisohjelmilla. Jyrkk\u00e4 taloudellinen eriarvoisuus jakaa kasvun hedelm\u00e4t ep\u00e4tasaisesti. Etel\u00e4-Amerikan n\u00e4lk\u00e4 ei johdu ruokapu… Continue Reading