Rio de Janeiro, 30.04.07 (IPS) – Kodittomien ty\u00f6l\u00e4isten liike (MTST) j\u00e4rjesti n\u00e4kyvimm\u00e4t tempaukset Brasilian perinteisen Punaisen huhtikuun aikana. Se kertoo kansalaistoiminnan muuttumisesta ja ammattiyhdistysliikkeen roolin heikkenemisest\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
MTST:n tempaukset keskittyiv\u00e4t suurkaupunkien ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Esimerkiksi Sao Paulon liepeill\u00e4 500 perheen aloittama maanvaltaus paisui 12 000 hengen teltta- ja h\u00f6kkelikyl\u00e4ksi.<\/p>\n
Kampanjaan liittyi muita asunnottomien j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, ja se huipentui suuriin mielenosoituskokouksiin hallintorakennusten edustalla.<\/p>\n
My\u00f6s Brasilian Maattomien maaty\u00f6l\u00e4isten j\u00e4rjest\u00f6 (MST) oli huhtikuussa liikkeell\u00e4 punaisine lippuineen, joista kuukausi on saanut nimens\u00e4. <\/p>\n
Toiminnalla on alkujaan haluttu muistaa huhtikuulle ajoittunutta talonpoikien kapinaa sek\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Brasilian suurin sosiaalinen liike on nyt MST, joka vaatii maauudistuksen vauhdittamista. Se yhdist\u00e4\u00e4 aika ajoin voimansa muihin yhteiskunnallisia v\u00e4\u00e4ryyksi\u00e4 vastustaviin liikkeisiin", aiheeseen perehtynyt Campinas-yliopiston yhteiskuntatutkija Breno Bringel sanoo.<\/p>\n
MST:n ja MTST:n ohella aktiivisia ovat Bringelin mukaan esimerkiksi intiaanij\u00e4rjest\u00f6t, j\u00e4tteidenkierr\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ja patohankkeiden uhkaamat ihmiset.<\/p>\n
Sosiaalisista ryhmist\u00e4 tuli Brasiliassa poliittisia toimijoita 1970-luvulla, kun ne nousivat vastustamaan sotilasvaltaa. 1980-luvulla kuvaan tulivat naisten oikeudet, ymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 seksuaalisten ja etnisten v\u00e4hemmist\u00f6jen asiat, Bringel selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Vapaan markkinatalouden voittokulku 1990-luvulla vei ter\u00e4\u00e4 sosiaalisilta liikkeilt\u00e4, kun j\u00e4rjestelm\u00e4n arvostelu hiipui. Tilalle tulivat kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t. <\/p>\n
Bringelin mielest\u00e4 huhtikuun tapahtumat heijastavat nyt paluuta yhteiskunnallisen muutoksen vaatimuksiin.<\/p>\n
"Mielenosoitukset pyrkiv\u00e4t murtamaan valtio-markkinat-palvelusektori -kolmikannan torjuen sosiaaliapuun tai hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteen perustuvan politiikan."<\/p>\n
Bringelin mukaan sosiaalisilla liikkeill\u00e4 on ollut t\u00e4rke\u00e4 osuus vasemmistovoimien vahvistajina Brasilian viime vuosien vaaleissa. <\/p>\n
Samaan aikaan ay-liike on ajautunut kriisiin, jota ovat syvent\u00e4neet ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvu, ep\u00e4virallisten ty\u00f6markkinoiden paisuminen sek\u00e4 ty\u00f6suhteiden jouston ja p\u00e4tk\u00e4luonteen vahvistuminen. <\/p>\n
Ty\u00f6n ja p\u00e4\u00e4oman perusristiriita on "ulkoistettu" tehtaista, "koska ty\u00f6l\u00e4iset on h\u00e4\u00e4detty perinteisten ty\u00f6suhteiden ulkopuolelle", h\u00e4n pohtii.<\/p>\n
"Jos rakenteiltaan j\u00e4yk\u00e4t ammattiliitot eiv\u00e4t kykene sopeutumaan muutokseen, niiden kriisi vain syvenee, koska yhteys todellisuuteen katkeaa", tutkija ennustaa.<\/p>\n
Huhtikuun yhteiskunnalliset levottomuudet ovat my\u00f6s reaktio Brasilian poliittiseen tilanteeseen, jossa tammikuussa toisen kautensa aloittanut presidentti Luiz In\u00e1cio Lula da Silva on vasta saanut hallituksensa kokoon", historioitsija Dulce Pandolfi Ibase-tutkimuslaitoksesta sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n ennustaa sosiaalisten liikkeiden roolin kasvua Brasiliassa ja muualla. Ne pystyv\u00e4t horisontaalisen rakenteensa vuoksi reagoimaan ajan haasteisiin, kuten ep\u00e4virallisen talouden ep\u00e4kohtiin tai slummiasukkaiden oikeudettomaan asemaan. <\/p>\n
Kun ay-liike keskittyy neuvottelemaan ty\u00f6suhteessa olevien palkkauksesta, sosiaalisilla liikkeill\u00e4 on uusia tapoja verkostoitua joustavasti ja kohdata "yhteiskuntaluokkien entist\u00e4 monimutkaisemmiksi k\u00e4yneet suhteet".<\/p>\n
Pandolfi mainitsee esimerkkin\u00e4 Rio de Janeirossa syntyneen Oikeus kaupunkiin -liikkeen, joka yhdist\u00e4\u00e4 asunnottomia, slummiasukkaita sek\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka ovat huolissaan turvallisuudesta tai virkistysalueiden puutteesta.<\/p>\n
Maauudistuksen hitaus on yllytt\u00e4nyt maattomien liikkeen laajentamaan joutomaiden valtauksia jopa armeijan tonteille. MST n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 menett\u00e4neen uskonsa Lulan hallitukseen, jota se ennen piti liittolaisenaan. <\/p>\n
MST:n johtoon kuuluva Joao Pedro St\u00e9dile sanoo, ettei huhtikuun vilkas liikehdint\u00e4 johdu ruohonjuuritason toiminnan, vaan aktivistien k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6myyden kasvusta. <\/p>\n
MTST on alkanut toimia kaupungeissa samalla kaavalla kuin MST maalla: se valtaa rakennuksia asunnottomien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta vet\u00e4ytyy, jos oikeus niin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n
St\u00e9dilen mielest\u00e4 toimintatapa opettaa ep\u00e4poliittisille kansanjoukoille, ett\u00e4 ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 voidaan parantaa vain taistelun avulla.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 30.04.07 (IPS) – Kodittomien ty\u00f6l\u00e4isten liike (MTST) j\u00e4rjesti n\u00e4kyvimm\u00e4t tempaukset Brasilian perinteisen Punaisen huhtikuun aikana. Se kertoo kansalaistoiminnan muuttumisesta ja ammattiyhdistysliikkeen roolin heikkenemisest\u00e4.<\/p>\n
MT… Continue Reading