Rooma, 22.05.06 (IPS) – Paha kuivuuskriisi koettelee j\u00e4lleen Afrikan sarvea. YK:n mukaan kahdeksan miljoonaa ihmist\u00e4 tarvitsee apua v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja seitsem\u00e4n miljoonan muun el\u00e4m\u00e4 on ilman apua uhattuna. Mist\u00e4 johtuu, ett\u00e4 t\u00e4llaiset uutiset toistuvat v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4? <\/p>\n
<\/p>\n
YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 FAO sanoo, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Etiopiassa 5-6 miljoonaa ihmist\u00e4 k\u00e4rsii “kroonisesta ruokaturvan puutteesta”. He eiv\u00e4t pysty kasvattamaan tai ostamaan itselleen riitt\u00e4v\u00e4sti ravintoa edes normaaleissa s\u00e4\u00e4- ja markkinaolosuhteissa. <\/p>\n
Viel\u00e4 suurempi joukko joutuu avun varaan pienimm\u00e4nkin kriisin yll\u00e4tt\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n
Koko maailmassa krooninen n\u00e4lk\u00e4 vaivaa 850:t\u00e4 miljoonaa ihmist\u00e4, avustusj\u00e4rjest\u00f6t laskevat.<\/p>\n
N\u00e4l\u00e4n takana on ristiriitaisia asioita. Yhdysvaltalainen tutkimus- ja vaikuttamislaitos Food First on toistellut jo vuosikymmeni\u00e4, ett\u00e4 maailmassa on ruokaa pikemmin runsaasti kuin niukasti. Se p\u00e4tee usein jopa n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n koettelemiin maihin, joista monet ovat ruoan vieji\u00e4. <\/p>\n
Afrikan sarven h\u00e4d\u00e4nalaisista maista esimerkiksi Etiopia sai viime vuonna eritt\u00e4in hyv\u00e4ksi luonnehditun sadon vilja- ja palkokasveista. Siit\u00e4 on t\u00e4n\u00e4 vuonna liiennyt hiukan jopa vientiin.<\/p>\n
“Yleisen tilanteen my\u00f6nteisyydest\u00e4 huolimatta suuret joukot ihmisi\u00e4, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kaakkois-Etiopian karjankasvattajia, el\u00e4\u00e4 sateiden viipymisen vuoksi n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tilanteessa”, FAOn asiantuntijat Kisan G. Gunjal ja Shukri Ahmed arvioivat.<\/p>\n
My\u00f6s etel\u00e4isess\u00e4 Afrikassa, p\u00e4\u00e4osin Zimbabwessa ja Malawissa, on FAOn mukaan 12 miljoonaa ihmist\u00e4 ruoka-avun tarpeessa. Samaan aikaan Etel\u00e4-Afrikka sai enn\u00e4tysm\u00e4isen maissisadon, jonka ylij\u00e4\u00e4m\u00e4 riitt\u00e4isi ruokkimaan n\u00e4lk\u00e4iset naapurimaissa. <\/p>\n
Kuten kaikki muukin, my\u00f6s ruoka jakautuu maailmassa ep\u00e4tasaisesti, ja siksi kyll\u00e4isen naapurissa voidaan n\u00e4hd\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4. <\/p>\n
FAOn mukaan kyse on ruoan ep\u00e4tasaisesta jakautumisesta, k\u00f6yhyydest\u00e4 ja siit\u00e4, ett\u00e4 suuret joukot ihmisi\u00e4 eiv\u00e4t pysty hankkimaan ruokaa fyysisten ja taloudellisten esteiden takia.<\/p>\n
Intialainen taloustieteen nobelisti Amartya Sen kiteytt\u00e4\u00e4 asian niin, ett\u00e4 k\u00f6yhien maiden n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n syyn\u00e4 ei ole pula ruoan saatavuudesta, vaan oikeudesta ruokaan.<\/p>\n
My\u00f6s Food Firstin mukaan eriarvoisuus riist\u00e4\u00e4 ruokaturvan varsinkin k\u00f6yhilt\u00e4 naisilta. “Nopea v\u00e4est\u00f6nkasvu ja n\u00e4lk\u00e4 ovat sis\u00e4\u00e4nrakennettuja yhteiskunnissa, joissa maanomistus, ty\u00f6paikat, koulutus, terveydenhuolto ja vanhuudenturva ovat useimpien ihmisten ulottumattomissa”, laitos m\u00e4\u00e4rittelee.<\/p>\n
N\u00e4l\u00e4n taustalla on yh\u00e4 useammin ihmisen aiheuttama katastrofi. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP arvioi, ett\u00e4 vuodesta 1992 l\u00e4htien niiden osuus on noussut 15:st\u00e4 yli 35 prosenttiin.<\/p>\n
Sotiminen h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 miljoonia kodeistaan ja aiheuttaa pahoja n\u00e4lk\u00e4katastrofeja. N\u00e4lk\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s aseena, kun viholliselta rosvotaan ruoka ja karja. Sota tuhoaa usein pellot ja kaivot, mik\u00e4 pakottaa asukkaat liikkeelle.<\/p>\n
N\u00e4lk\u00e4 on monimutkainen prosessi, ei \u00e4killinen tapahtuma. Ensin ruoan hinta l\u00e4htee nousuun ja perheet joutuvat myym\u00e4\u00e4n omaisuutensa; muuttoliike alkaa. Kun n\u00e4lk\u00e4 yleistyy, terveydenhuolto romahtaa. Samalla ihmisten kunto heikkenee ja heit\u00e4 alkaa kuolla aliravitsemukseen ja sairauksiin.<\/p>\n
Etiopiassa viljan hyv\u00e4 hinta ilahduttaa tuottajia, mutta kostautuu k\u00f6yhille, jotka joutuvat ostamaan ruokaa. FAOn mukaan t\u00e4m\u00e4 ajaa j\u00e4lleen kerran suuret joukot v\u00e4h\u00e4varaisia ruoka-avun varaan.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6 pit\u00e4\u00e4 Afrikan sarven tilannetta t\u00e4m\u00e4n hetken vakavimpana ruokakriisin\u00e4. <\/p>\n
Zimbabwea jo useita vuosia koetellut ruokapula taas on mutkikkuudessaan omaa luokkaansa. Maan vuotuinen viljantuotanto on romahtanut yli kolmesta miljoonasta tonnista vuonna 1996 noin 800 000 tonniin viime vuonna.<\/p>\n
Presidentti Robert Mugabe on jakanut valkoisten maat uudelleen omille kannattajilleen, joita viljely ei tunnu kiinnostavan. <\/p>\n
Maan talous on konkurssitilassa, traktoreihin ei riit\u00e4 polttoainetta ja inflaatio laukkaa 900 prosentissa. Zimbabwelaiset k\u00e4rsiv\u00e4t ruokapulan ohella maailman pahimmasta aids-epidemiasta.<\/p>\n
FAOn mukaan n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n v\u00e4lit\u00f6n syy on yleens\u00e4 sadon laaja ep\u00e4onnistuminen kuivuuden tai sodan seurauksena. Kriisiin varautuneet maat pystyv\u00e4t kuitenkin suojelemaan heikoimpiaan vaikeissakin tilanteissa.<\/p>\n
Amartya Sen huomauttaa, ett\u00e4 demokraattinen yhteiskunta selvi\u00e4\u00e4 kriisist\u00e4 harvainvaltaa paremmin, koska kyse on paljolti my\u00f6s tiedonsaannista ja varoitusten perillemenosta.<\/p>\n
Ja mik\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4: jos n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 iskee demokraattiseen maahan, vallanpit\u00e4jien on vaikea uusia valtakirjaansa seuraavissa vaaleissa. “Siksi n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4 ei esiinny demokraattisissa maissa”, Sen kirjoittaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
*Miren Gutierrez on uutistoimisto IPS:n p\u00e4\u00e4toimittaja<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rooma, 22.05.06 (IPS) – Paha kuivuuskriisi koettelee j\u00e4lleen Afrikan sarvea. YK:n mukaan kahdeksan miljoonaa ihmist\u00e4 tarvitsee apua v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja seitsem\u00e4n miljoonan muun el\u00e4m\u00e4 on ilman apua uhattuna. Mist\u00e4 johtuu, ett\u00e4 t\u00e4llaiset uutiset t… Continue Reading