Buenos Aires, 07.08.06 (IPS) – Argentiinaan 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 iskenyt korkea ty\u00f6tt\u00f6myys on k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun, mutta talouskriisin perinn\u00f6ksi j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 laaja k\u00f6yhyys istuu sitke\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n
<\/p>\n
Ty\u00f6llisyyslukujen ja k\u00f6yhyysmittarien v\u00e4linen ep\u00e4suhta johtuu sosiologi Ernesto Kritzin mukaan “ep\u00e4virallisen” eli harmaan talouden kasvusta.<\/p>\n
Argentiinan taloudellisesti aktiivisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 44 prosenttia ty\u00f6skentelee nyt pime\u00e4sti. Heill\u00e4 ei ole sairausvakuutusta eik\u00e4 el\u00e4keturvaa. Kun ty\u00f6tt\u00f6myys viimeksi oli n\u00e4in alhaalla 1994, harmaassa taloudessa askaroi vajaa kolmannes ty\u00f6llisist\u00e4.<\/p>\n
“Harmaan talouden ty\u00f6paikat ovat enimm\u00e4kseen pienyrityksiss\u00e4, jotka maksavat alhaisia palkkoja pime\u00e4sti, koska niiden tuottavuus on niin heikko”, Kritz selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ty\u00f6tt\u00f6myys ylitti Argentiinassa kymmenen prosentin rajapyykin 1994, kun presidentti Carlos Menemin hallitus oli alkanut vapauttaa taloutta ja yksityist\u00e4\u00e4 yrityksi\u00e4.<\/p>\n
Taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen umpikuja johti vuoden 2001 lopulla kansannousuun, ja presidentti Fernando de la R\u00faa joutui eroamaan kesken valtakautensa. Ty\u00f6tt\u00f6myysaste nousi 21,5 prosentin enn\u00e4tykseen toukokuussa 2002.<\/p>\n
Sen j\u00e4lkeen ty\u00f6tt\u00f6myys alkoi laskea ja oli 11,4 prosenttia t\u00e4m\u00e4n vuoden ensimm\u00e4isell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4.<\/p>\n
Sosiaalinen h\u00e4t\u00e4 ja pahoinvointi ovat nyt kuitenkin suurempia kuin vastaavan ty\u00f6llisyyden aikoina 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. <\/p>\n
Vaikka k\u00f6yhyys on v\u00e4hentynyt pahimmista ajoista, Argentiinan 38-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 eli viime vuoden lopulla 40 prosenttia k\u00f6yhyysrajan alapuolella. Vuonna 1994 osuus oli puolet siit\u00e4.<\/p>\n
Argentiinan tilastokeskuksen mukaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4\u00e4 12 prosenttia asukkaista. Osuus on miltei kolminkertainen vuoteen 1994 verrattuna.<\/p>\n<\/p>\n
Talouden virallisella sektorilla ty\u00f6skentelevien palkka on tilastojen mukaan noussut keskim\u00e4\u00e4rin 92 prosenttia vuodesta 2002. Harmaassa taloudessa korotus on j\u00e4\u00e4nyt reippaasti alle puoleen siit\u00e4.<\/p>\n
Maan talousministeri\u00f6n mukaan valtaosaa alhaisen tulotason talouksista el\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksi pime\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 tai muuten matalapalkkainen.<\/p>\n
Ty\u00f6llisist\u00e4 k\u00f6yhist\u00e4 41 prosenttia ahkeroi laillisesti ja 51 prosenttia pime\u00e4sti. Loput ovat valtion ty\u00f6llisyyst\u00f6iss\u00e4 40 euron kuukausipalkalla.<\/p>\n
Tulokuilu on revennyt entist\u00e4 suuremmaksi: v\u00e4est\u00f6n varakkain osa tienaa nyt 29 kertaa sen, mit\u00e4 k\u00f6yhimm\u00e4t, kun kerroin reilut kymmenen vuotta sitten oli 19. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Buenos Aires, 07.08.06 (IPS) – Argentiinaan 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 iskenyt korkea ty\u00f6tt\u00f6myys on k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun, mutta talouskriisin perinn\u00f6ksi j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 laaja k\u00f6yhyys istuu sitke\u00e4ss\u00e4. Ty\u00f6llisyyslukujen ja k\u00f6yhyysmittarien v\u00e4linen ep… Continue Reading