Oakland, Yhdysvallat, 18.01.16 (IPS) – Afrikassa on miljoonittain maanviljelij\u00f6it\u00e4, joiden ei tarvitse sopeutua ilmastonmuutokseen. He ovat tehneet sen jo.<\/p>\n
<\/p>\n
Etiopiassa Gamon yl\u00e4ng\u00f6n alkuper\u00e4isasukkaat ovat valmistautuneet hyvin ilmaston oikkuihin. Perustuote on etiopianbanaani, mutta sen ohella viljell\u00e4\u00e4n laajaa kasvivalikoimaa, jota on helppo mukauttaa s\u00e4\u00e4n vaatimuksiin.<\/p>\n
Esi-isilt\u00e4 perityt viljelymenetelm\u00e4t on kehitetty kest\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 tulvia ett\u00e4 kuivuutta. N\u00e4ill\u00e4 usein takapajuisiksi moitituilla konsteilla on paljon annettavaa ruokaturvansa kehitt\u00e4misest\u00e4 kiinnostuneelle maailmalle.<\/p>\n
Vastaavaa tietotaitoa on Afrikassa monella muullakin alueella, ja sit\u00e4 on jalostettu 1970- ja 1980-luvun ankarien kuivuuskausien kokemuksilla.<\/p>\n
Biointensiivist\u00e4 agroekologiaa<\/p>\n
Keniassa on viime vuosikymmenill\u00e4 kehitetty biointensiivist\u00e4 viljely\u00e4, joka tuottaa mahdollisimman paljon ruokaa pienell\u00e4 maatilkulla ja v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 vedell\u00e4. Menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo 200 000 talonpoikaa, jotka ruokkivat miljoona ihmist\u00e4. Vett\u00e4 tarvitaan 90 ja kaupallisia lannoitteita 50\u2013100 prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n kuin ennen.<\/p>\n
Saharan laidalla sijaitsevalla Sahelin alueella on kyetty torjumaan uhkaavaa aavikoitumista tehokkaasti. Nigerin Keitassa alkoi 1980-luvulla maatalouden kehityshanke, jonka aikana istutettiin 18 miljoonaa puuta. Mets\u00e4ala kasvoi 300 prosenttia ja maatalousmaa 80 prosenttia.<\/p>\n
Sahelissa on hy\u00f6dynnetty kest\u00e4v\u00e4\u00e4 maataloutta eli agroekologiaa heikentyneen maan parantamisessa ja niukkojen vesivarojen s\u00e4\u00e4st\u00e4misess\u00e4. Samalla on lis\u00e4tty ruuantuotantoa ja parannettu viljelij\u00f6iden elinehtoja.<\/p>\n
Malin Timbuktussa on saatu yli tuplattua riisisadot yhdeks\u00e4\u00e4n tonniin hehtaarilta ja samalla s\u00e4\u00e4stetty vett\u00e4 ja muita tuotantopanoksia. <\/p>\n
Pohjalla maalaisj\u00e4rki <\/p>\n
Etel\u00e4isess\u00e4 Afrikassa kuivuudet ovat vaikeuttaneet perusravinnon eli maissin tuotantoa. Ratkaisuja on etsitty sadeveden talteenotosta sek\u00e4 kasvikirjon monipuolistamisesta. On lis\u00e4tty peltomets\u00e4viljely\u00e4 ja typpe\u00e4 sitovien palkokasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Esimerkkej\u00e4 agroekologian hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 on kosolti. Yhdysvalloissa p\u00e4\u00e4majaansa pit\u00e4v\u00e4n Oakland-instituutin tuore raportti esittelee 33 tapaustutkimusta eri puolilta Afrikkaa. <\/p>\n
Toiminnan vetureina ovat tavalliset maanviljelij\u00e4t, joiden joukossa on paljon naisia. He etsiv\u00e4t kokeilemalla parhaat ratkaisut niin veden ja maan kuin ruokaturvan ja luonnon monimuotoisuudenkin kannalta.<\/p>\n
Kaikki my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t riippuvuuttaan ulkopuolisista tuotantopanoksista, kuten kaupallisista siemenist\u00e4, keinolannoitteista ja kemiallisista torjunta-aineista. Agroekologia nojaa ihmisten omaan energiaan, maalaisj\u00e4rkeen, tiedon jakamiseen ja luonnonvarojen kohtuuk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
V\u00e4\u00e4r\u00e4t l\u00e4\u00e4kkeet<\/p>\n
Menestystarinat ovat j\u00e4\u00e4neet paljolti piiloon, koska keskustelua kehityksest\u00e4 hallitsevat tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, ahneus ja uuskolonialismi. Vuoden 2008 ruokakriisist\u00e4 l\u00e4htien on tolkutettu, ett\u00e4 Afrikan maatalous tarvitsee ulkomaisia investointeja "kehitty\u00e4kseen". Kaivataan uutta "vihre\u00e4\u00e4 vallankumousta", lis\u00e4\u00e4 keinolannoitteita ja geenimuunneltuja lajikkeita. <\/p>\n
Tutkimus kuitenkin osoitti, ett\u00e4 miljoonat afrikkalaiset ovat jo l\u00f6yt\u00e4neet omat ratkaisunsa. He ovat onnistuneet parantamaan siirtomaa-ajalta peritty\u00e4 kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 maataloutta ja sopeutuvat my\u00f6s ilmastonmuutokseen ja ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumiseen.<\/p>\n
Valitettavasti enemmist\u00f6 Afrikan hallituksista keskittyy kehitysavun kannustamina tukemaan kalliiden kaupallisten panosten varassa toimivaa maataloutta, joka tekee hankinnat kouralliselta l\u00e4nsimaisia yhti\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Malawi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes kymmenesosan valtion budjetista maataloustukiin, joilla ostetaan p\u00e4\u00e4asiassa keinolannoitteita. Kokemuksen mukaan paras ratkaisu olisi kuitenkin agroekologia, ja siihen Afrikan mailla on oikeasti varaa. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Frederic Mousseau johtaa Oakland Instituten agroekologista tutkimushanketta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Oakland, Yhdysvallat, 18.01.16 (IPS) – Afrikassa on miljoonittain maanviljelij\u00f6it\u00e4, joiden ei tarvitse sopeutua ilmastonmuutokseen. He ovat tehneet sen jo.<\/p>\n
Etiopiassa Gamon yl\u00e4ng\u00f6n alkuper\u00e4isasukkaat ovat valmistautuneet hyvin ilmaston oikkuihin…. Continue Reading