Buenos Aires, 09.01.06 (IPS) – Viime aikojen poliittiset muutokset – tuoreimpana Evo Moralesin valinta Bolivian presidentiksi – synnytt\u00e4v\u00e4t Latinalaiseen Amerikkaan "ihmisesirippua", joka aiheuttaa paniikkia Washingtonissa ja muissa vallan keskuksissa. <\/p>\n
<\/p>\n
Perinteiset vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t tuntevat itsens\u00e4 voimattomiksi laajenevan "massojen kapinan" edess\u00e4. Lienee yhteensattumaa, ett\u00e4 viime vuonna tuli kuluneeksi 75 vuotta samannimisen kirjan ilmestymisest\u00e4 (Jos\u00e9 Ortega y Gasset: La rebeli\u00f3n de las masas).<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ei ole ensimm\u00e4inen kerta, kun niin sanottu populismi uhkaa Latinalaista Amerikkaa; se on maanosan aidoin ja leimallisin poliittinen liike.<\/p>\n
Kyse ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n populismin viimeisest\u00e4 esiintymiskerrasta. Yht\u00e4 lailla kuin Yhdysvaltain etel\u00e4iseen pallonpuoliskoon kohdistuva ylenkatse ja interventiot toistuvat, my\u00f6s populismi palaa muuttolinnun s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyydell\u00e4 ja reaktiona useisiin tekij\u00f6ihin.<\/p>\n
Keskeinen tekij\u00e4 muodostuu populismin nousun j\u00e4rkytt\u00e4mien vallanpit\u00e4jien yrityksist\u00e4 tukahduttaa se. He tuntuvat odottavan, ett\u00e4 kansanjohtaja – joka on vuoroin karismaattinen ja vuoroin kammottava – yksinkertaisesti katoaisi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n
Ongelman ydin piilee kuitenkin siin\u00e4, ett\u00e4 populistinen latinalaisamerikkalainen johtaja ei ole ilmi\u00f6n syy, vaan yksi toimija muiden joukossa. Syntynyt tilanne yksinkertaisesti tarjoaa mahdollisuuden, jota h\u00e4n ei pysty vastustamaan. <\/p>\n
Kansanjoukkojen kaipaama johtaja ammentaa tukensa "pohjasakalta" ja "paidattomilta", jotka eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n ilman h\u00e4nen messiaanista johtajuuttaan. T\u00e4m\u00e4 seireeninlaulu uppoaa hyvin syrj\u00e4ytyneisiin ja halveksittuihin kansanjoukkoihin. <\/p>\n
Espanjalainen filosofi Ortega y Gasset todisti samaa ilmi\u00f6t\u00e4 maailmansotien v\u00e4lisess\u00e4 Euroopassa, joka koki itsemurhahakuiset hulluudenpuuskat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 natsismin ja fasismin ja toisaalta totalit\u00e4\u00e4risen marxismin pauloissa.<\/p>\n
Juuri noina vuosina laajat v\u00e4est\u00f6kerrokset, joilla ei aiemmin ollut yhteiskunnallista merkityst\u00e4, saivat ratkaisevan roolin.<\/p>\n
Euroopassa muutoksen moottorina toimi Ven\u00e4j\u00e4n vallankumous, ja Latinalaisessa Amerikassa samaa yritti Meksikon vallankumous, joka ajoi valtav\u00e4est\u00f6n\u00e4 olevien mestitsien aseman parantamista. Sortava j\u00e4rjestelm\u00e4 j\u00e4i kuitenkin entiselleen, kuten oli tapahtunut my\u00f6s atsteekkien, espanjalaisvalloittajien, kolonialismin, keisari Maximilianin ja diktaattori Porfirio D\u00edazin aikana.<\/p>\n
Latinalaisessa Amerikassa – jossa sosiaalinen eriarvoisuus oli s\u00e4ilynyt muuttumattomana – h\u00e4lytyskellot alkoivat soida, kun Kuuban vallankumous 1959 uhkasi j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 tasapainoa. <\/p>\n
Kuuban vallankumouksen traaginen hengiss\u00e4 pysyminen on tulosta onnettomasta yhdistelm\u00e4st\u00e4, joka koostuu Washingtonin typeryydest\u00e4 sek\u00e4 Fidel Castron despotismista ja opportunistisesta tavasta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kylm\u00e4\u00e4 sotaa hyv\u00e4kseen.<\/p>\n
Yhdysvallat p\u00e4\u00e4tti est\u00e4\u00e4 toisen Kuuban syntymisen hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tarkoitti vasemmistovallan neutralointia Chiless\u00e4 ja hienovaraista tukea kaikille alueen itsevaltaisille sotilashallituksille.<\/p>\n
Yhdysvallat ei osannut tulkita oikein Perussa 1960-luvulla tapahtunutta surullista sotilasvallan kokeilua. Se oli esimakua uudenlaisesta populismista, joka puhkesi sittemmin kukkaan Venezuelassa.<\/p>\n
Varhaisella 1920-luvulla harjoitettu "salonkialkuper\u00e4isyys" oli paljolti valkoisen \u00e4lymyst\u00f6n juttu, mutta se on saanut uusia piirteit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla.<\/p>\n
Argentiinan kansaa 1940-luvulta l\u00e4htien villinnyt Juan Per\u00f3n oli italialaista syntyper\u00e4\u00e4. Nyt johtajaksi voi Bolivian tapaan nousta alkuper\u00e4iskansan edustaja, joka takeltelee vaikeimpien espanjan sanojen kanssa, mutta vapisuttaa vanhaa j\u00e4rjestyst\u00e4 uhkaamalla kansallistaa luonnonvarat ja edist\u00e4\u00e4 kokanviljely\u00e4.<\/p>\n
Moralesin voitto Boliviassa tekee selv\u00e4ksi, ett\u00e4 aika on heitetty hukkaan ja on aloitettava alusta. Tilanne ei n\u00e4yt\u00e4 otolliselta maltillisille \u00e4\u00e4nenpainoille tai kielelle, joka yhdist\u00e4\u00e4 kristillisdemokraattien viittaukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja sosialistien vaatimukset.<\/p>\n
Uusi enemmist\u00f6valta pit\u00e4\u00e4 ilmeisesti ainoana perint\u00f6n\u00e4\u00e4n maan uumenissa olevia rikkauksia. Eurooppa rakensi toisen maailmansodan j\u00e4lkeen omaa sovintoaan jakamalla hiili- ja ter\u00e4svaransa, mutta ajatus Etel\u00e4-Amerikan yhteismarkkinoista, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t Bolivian maakaasun Venezuelan \u00f6ljyyn, h\u00e4iritsee monien tarkkailijoiden y\u00f6unta. <\/p>\n
Miten pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sellaista, mik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan jo hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa?<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Joaquin Roy on Miamin yliopiston Jean Monnet -professori ja EU-keskuksen johtaja.<\/p>\n
\u00a9 Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Buenos Aires, 09.01.06 (IPS) – Viime aikojen poliittiset muutokset – tuoreimpana Evo Moralesin valinta Bolivian presidentiksi – synnytt\u00e4v\u00e4t Latinalaiseen Amerikkaan "ihmisesirippua", joka aiheuttaa paniikkia Washingtonissa ja muissa vallan … Continue Reading