Brooklin, Kanada, 23.01.06 (IPS) – Geenimuunneltu maanviljely keskittyy yh\u00e4 99-prosenttisesti nelj\u00e4n valtion alueelle, vaikka alan teollisuus on rummuttanut sen mullistavaa vaikutusta jo toistakymment\u00e4 vuotta. <\/p>\n
<\/p>\n
Alan tunnetuimman suuryrityksen, Monsanton, kotimaa Yhdysvallat tuottaa 55 prosenttia gm-kasveista. Loppu jakaantuu Argentiinan, Kanadan ja Brasilian kesken.<\/p>\n
Geenimuuntelua on pitk\u00e4\u00e4n mainostettu ratkaisuna maailman n\u00e4lk\u00e4ongelmaan, mutta nyt jotkut kannattajatkin my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 sen rooli voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 vaatimattomammaksi. <\/p>\n
Geenimuuntelua koskevat tilastot ovat useimmiten l\u00e4ht\u00f6isin biotekniikan maataloussovellutuksia edist\u00e4v\u00e4lt\u00e4 International Service for the Acquisition of Agri-biotech Applications (Isaaa) -laitokselta, joka on alan teollisuuden tukema lobbausj\u00e4rjest\u00f6.<\/p>\n
Isaaa vakuuttaa, ett\u00e4 gm-tekniikka on kasvattanut 7,7 miljoonan k\u00f6yh\u00e4n viljelij\u00e4n tuloja kehitysmaissa.<\/p>\n
Isaan perustaja ja puheenjohtaja Clive James t\u00e4smensi IPS:lle, ett\u00e4 “heist\u00e4 6,4 miljoonaa on kiinalaisia talonpoikia, jotka viljelev\u00e4t gm-puuvillaa pienill\u00e4 maatilkuilla. He k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t gm-lajiketta, koska se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 torjunta-aineiden ruiskutustarpeen puoleen aiemmasta 30 kerrasta satokautta kohti.”<\/p>\n
“Raporttimme osoittaa, ett\u00e4 vaikka gm-tekniikka maksaa heille 70 dollaria hehtaaria kohti, he s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t tuholaismyrkyiss\u00e4 60 dollaria”, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Tammikuussa julkistettu Isaaan vuosiraportti v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 viime vuonna kylvettiin 21 maassa 90 miljoonaa hehtaaria gm-lajeja.<\/p>\n
“Kukaan ei tied\u00e4, mist\u00e4 he saavat numeronsa”, kanadalaisen Polaris Institute -j\u00e4rjest\u00f6n David MacDonald arvostelee. H\u00e4nen mukaansa Isaaan numeroista l\u00f6ytyy 5-10 prosenttia ilmaa maista, joista on saatavilla vastaavia virallisia tilastoja, kuten Yhdysvalloista.<\/p>\n
MacDonald valittaa, ett\u00e4 Isaaa ei paljasta tietol\u00e4hteit\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 useimmilla valtiollakaan ole n\u00e4it\u00e4 tietoja. <\/p>\n
James vastaa, ett\u00e4 Isaaa on kymmenen vuoden aikana solminut tarvittavat avainkontaktit yrityksiin ja hallituksiin. “Emme kerro l\u00e4hteit\u00e4mme, koska tietokantamme on yksityist\u00e4 omaisuutta”, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Isaaan lukuja siteerataan vilkkaasti, ja niihin nojaa arvostettu Nature-lehtikin tammikuun numerossaan.<\/p>\n
Lehden toimittaja Peter Aldhous tulkitsee kuitenkin tilastoja niin, ett\u00e4 vain muutamat maailman maat ovat tosissaan suuntautuneet muuntogeeniseen tulevaisuuteen.<\/p>\n
Valtiot ja yritykset ovat yli 20 vuoden aikana sijoittaneet miljardeja alan tutkimukseen, mutta gm-viljely keskittyy yh\u00e4 95-prosenttisesti kolmeen kasviin: puuvillaan, maissiin ja soijaan. Ne ovat joko immuuneja kasvimyrkyille tai sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t itse tuholaismyrkky\u00e4.<\/p>\n
MacDonaldin mukaan tarkoituksena on yksinkertaisesti helpottaa torjunta-aineruiskutuksia laajoilla viljelmill\u00e4 vahingoittamatta satoa. Satoisuuteen ei suoranaisesti vaikuteta, eik\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 koidu ravitsemukselle, maanparannukselle tai ymp\u00e4rist\u00f6lle.<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikan, Intian, Kiinan ja Meksikon v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 gm-viljelyst\u00e4 valtaosa on puuvillaa. Argentiinan ja Brasilian suurtiloja hallitsee nyt gm-soija, mutta viljelij\u00e4t ovat toistaiseksi kielt\u00e4ytyneet maksamasta kansainv\u00e4lisille yrityksille siemenist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
MacDonaldin mukaan firmat ovat menett\u00e4neet v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 250 miljoonan dollarin tulot. “Hallitukset saatetaan pakottaa perim\u00e4\u00e4n Monsanto-veroa soijan myynnist\u00e4”, h\u00e4n ennustaa.<\/p>\n
Biotekniikkayritysten lupaukset kuivuutta tai suolaista maaper\u00e4\u00e4 kest\u00e4vist\u00e4 kasvilajeista eiv\u00e4t ole toteutuneet. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n bataatin tai kassavan parannetuista painoksista ei ole tietoa, vaikka alan kannattajat niit\u00e4 mainostavatkin.<\/p>\n
Yritys viljell\u00e4 muuntogeenist\u00e4 bataattia Keniassa 2004 ep\u00e4onnistui t\u00e4ysin. “Biotekniset kasvilajikkeet eiv\u00e4t ole ratkaisu n\u00e4lk\u00e4\u00e4n Afrikassa tai muualla”, Nigerian Maan yst\u00e4vien Nnimmo Bassey sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen j\u00e4rjest\u00f6ns\u00e4 tammikuussa julkistettu satasivuinen raportti kuittaa gm-kasvien “menestyksen” seuraukseksi aggressiivisesta markkinoinnista ja hy\u00f6tyjen virheellisest\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n
Dick Bell Yhdysvaltain Maan yst\u00e4vist\u00e4 muistuttaa, ettei j\u00e4rjest\u00f6 vastusta biotekniikkaa sin\u00e4ns\u00e4, mutta varoittaa, ett\u00e4 gm-kasvien pitk\u00e4n ajan vaikutukset ihmisen terveyteen ovat yh\u00e4 tutkimatta.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Yhdysvallat ja Argentiina pelaavat uhkapeli\u00e4 ja gm-tuotteiden menekki jatkuu vain siksi, ettei asiasta kerrota tuoteselosteissa.<\/p>\n
Kova kamppailu markkinoista jatkuu. Suuryrityksill\u00e4, joihin kuuluvat Monsanton ohella Syngenta ja Bayer, on vahvoja liittolaisia, kuten Yhdysvaltain hallitus ja Maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6 WTO.<\/p>\n
Yhdysvaltain kehitysapuvirasto Usaid on pitk\u00e4\u00e4n toiminut biotekniikkayritysten kanavana kehitysmaihin. <\/p>\n
Isaaan James onkin toiveikas: “On harhaa, ettei talonpojilla ole varaa siemeniin tai ett\u00e4 he ovat huolissaan patenteista. Miljoona intialaista viljelij\u00e4\u00e4 kasvattaa geenimuunneltua Bt-puuvillaa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksinkertaistuu ensi vuonna.”<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Brooklin, Kanada, 23.01.06 (IPS) – Geenimuunneltu maanviljely keskittyy yh\u00e4 99-prosenttisesti nelj\u00e4n valtion alueelle, vaikka alan teollisuus on rummuttanut sen mullistavaa vaikutusta jo toistakymment\u00e4 vuotta. Alan tunnetuimman suuryrityksen, Mons… Continue Reading