Montreal, Kanada, 08.11.04 (IPS) – Tulvat, kuivuudet, maanvy\u00f6ryt ja muut luonnononnettomuudet pahenevat ilmastonmuutoksen edetess\u00e4. Ne koettelevat kovimmin muutenkin k\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 kehitysmaiden maaseudulla. <\/p>\n
<\/p>\n
Ellei k\u00f6yhi\u00e4 auteta sopeutumaan muutoksiin, YK:n asettamat kehitystavoitteet j\u00e4\u00e4v\u00e4t saavuttamatta, varoittaa joukko asiaan paneutuneita tutkimuslaitoksia ja j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Lokakuussa julkistettu kehitys- ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen raportti Up in Smoke (Savuna ilmaan) usuttaa rikkaita maita ottamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset entist\u00e4 visummin huomioon. Esimerkiksi Kioton sopimuksen mukaiset kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen leikkaukset ovat raportin mukaan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n
Kehitysmaiden keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen tutkitaan parhaillaan Stockholm Environment Institute – Boston Centren (SEI-B) ja useiden muiden laitosten yhteisty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n
Viimeistely\u00e4 vailla olevan raportin mukaan ilmastoper\u00e4isten onnettomuuksien aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat kasvaneet huimasti. 1980-luvun menetykset arvioitiin noin 100 miljardiksi euroksi, mutta 1990-luvulla summa nousi l\u00e4hes 340 miljardiin euroon.<\/p>\n
Selvityksen mukaan ilmastonmuutos uhkaa pahentaa k\u00f6yh\u00e4n v\u00e4est\u00f6n ennest\u00e4\u00e4nkin kehnoja elinoloja ja synnytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi uusia pulmia.<\/p>\n
Ongelmia voi aiheuttaa elinehtojen menett\u00e4minen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isten s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden seurauksena. Monia uhkaa pakkomuutto merenpinnan nousun ja rannikon tulvien vuoksi. Ruokaturvaa taas heikent\u00e4v\u00e4t l\u00e4mp\u00f6tilojen ja sadem\u00e4\u00e4rien muutokset sek\u00e4 satojen kutistuminen.<\/p>\n
K\u00f6yhyyskierre syvenee, sill\u00e4 ihmiset menett\u00e4v\u00e4t jokap\u00e4iv\u00e4isen leiv\u00e4n ohella ne taloudelliset voimavarat, joiden avulla he voisivat selvit\u00e4 onnettomuuksista ja elvytt\u00e4\u00e4 elinkeinojaan. <\/p>\n
K\u00f6yhien ihmisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n j\u00e4\u00e4nyt maa on luonnostaan heikkotuottoista, SEI-B:n tutkija Erika Spanger-Siegfried muistuttaa. H\u00e4nen ryhm\u00e4ns\u00e4 teki yhdess\u00e4 sudanilaisen kumppanin kanssa tapaustutkimuksen raporttia varten.<\/p>\n
Sudanissa tutkitut yhteis\u00f6t olivat raportin mukaan monesti kurjistuneet entisest\u00e4\u00e4n sen seurauksena, ett\u00e4 ruohikkoiset laidunmaat muutettiin viljelymaiksi, mik\u00e4 kulutti maaper\u00e4\u00e4 liikaa.<\/p>\n
Tutkijat perehtyiv\u00e4t Sudanin l\u00e4ntisess\u00e4 Baran maakunnassa YK:n ja Maailmanpankin ymp\u00e4rist\u00f6rahaston GEF:n avustushankkeeseen, jossa kyl\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 pyydettiin ehdotuksia kuluneen ja kuivuuden koetteleman laidunmaan elvytt\u00e4miseksi. <\/p>\n
Yhten\u00e4 ratkaisuna kokeiltiin vuohikatraiden vaihtamista lampaisiin, koska n\u00e4m\u00e4 kuluttavat laidunta v\u00e4hemm\u00e4n. Lis\u00e4ksi lampaanhoitoon liittyy mahdollisuuksia kehitt\u00e4\u00e4 jatkojalostusta, kuten villantuotantoa.<\/p>\n
GEF-hankkeen tulokset koettiin kyliss\u00e4 my\u00f6nteisiksi, sill\u00e4 se auttoi ihmisi\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n kuivuudesta aiempaa paremmin, tutkija kertoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa asukkaille syntyi hankkeen my\u00f6t\u00e4 vaihtoehtoisia tulonhankintakeinoja. Heille tarjoutui mahdollisuus ottaa lainaa ja aloittaa alusta; kokeilla erilaisia viljelykasveja ja varastoidakin viljaa. Naisille tuli tilaisuus perustaa keinokastelun avulla kotipuutarha ja saada tuotteitaan markkinoille.<\/p>\n
Sudanilaisten kokemuksen mukaan onnistunut sopeutuminen ilmaston vaihteluihin edellytt\u00e4\u00e4 paikallisten elinkeinojen ja ongelmien perinpohjaista ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n
Ratkaisevaksi osoittautui my\u00f6s se, ett\u00e4 paikallisella yhteis\u00f6ll\u00e4, naisia unohtamatta, on keskeinen rooli hankkeen toteutuksessa. T\u00e4m\u00e4 kaikki edellytt\u00e4\u00e4 v\u00e4en kouluttamista, mutta niin, ett\u00e4 perinteiset ja uudet menetelm\u00e4t sopeutetaan toisiinsa.<\/p>\n
SEI-B:n ja muiden laitosten luonnosvaiheessa oleva tutkimusraportti on otsikoitu Sustainable Livelihoods and Climate Change Adaptation (Kest\u00e4v\u00e4t elinehdot ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen).<\/p>\n
Savuna ilmaan -raportin takana on puolestaan ilmastonmuutoksen ja kehityksen ty\u00f6ryhm\u00e4, johon kuuluvat muun muassa Maan yst\u00e4v\u00e4t ja Greenpeace. Sen mukaan ihmiskunnan on vastattava samanaikaisesti sek\u00e4 k\u00f6yhyyden ett\u00e4 ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin.<\/p>\n
Raportti patistaa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni YK:n vuonna 2000 hyv\u00e4ksymist\u00e4 vuosituhattavoitteista, joiden avulla aiotaan puolittaa k\u00f6yhyys vuoteen 2015 menness\u00e4.<\/p>\n
Raportin mukaan raskain taakka k\u00f6yhyyden ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksista lankeaa naisille, joten heid\u00e4n asemansa ja toimintakykyns\u00e4 parantamiseen on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Montreal, Kanada, 08.11.04 (IPS) – Tulvat, kuivuudet, maanvy\u00f6ryt ja muut luonnononnettomuudet pahenevat ilmastonmuutoksen edetess\u00e4. Ne koettelevat kovimmin muutenkin k\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 kehitysmaiden maaseudulla. Ellei k\u00f6yhi\u00e4 auteta sopeutumaan … Continue Reading