{"id":15664,"date":"2026-06-22T07:38:06","date_gmt":"2026-06-22T07:38:06","guid":{"rendered":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/?p=15664"},"modified":"2026-06-22T07:46:55","modified_gmt":"2026-06-22T07:46:55","slug":"pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/","title":{"rendered":"Pakkoavioliitoista yhteis\u00f6johtajiksi \u2013 Naiset ovat ymp\u00e4rist\u00f6aktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa"},"content":{"rendered":"\n

Alkuper\u00e4iskansojen ja afrov\u00e4est\u00f6n naisjohtajat vastustavat <\/em>fossiilisia polttoaineita henkens\u00e4 uhalla. Samalla <\/em>he haluavat olla osa a<\/em>lueillaan tapahtuvaa vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Santa Marta, Kolumbia (IPS \u2013 Isabel Alarc\u00f3n) Perun Amazonilla el\u00e4v\u00e4n chapra-kansaan<\/a>  kuuluva Olivia Bisa on johtajien sukua. H\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 ja my\u00f6hemmin h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 johtivat chaproja. Lapsena Bisa haaveili kulkevansa samaa polkua.<\/p>\n\n\n\n

\u201dSanoin aina is\u00e4lleni, ett\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 haluan olla kuin h\u00e4n. Kuitenkin h\u00e4nen mukaansa vain miehet voivat olla johtajia, ja vaikka minulla olisi kaikki teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tarvittava \u00e4ly ja kyky, olin silti nainen\u201d, Bisa muistelee.<\/p>\n\n\n\n

Kun Bisa oli 11-vuotias, h\u00e4nen avioliittonsa oli jo j\u00e4rjestetty. H\u00e4n ei halunnut naimisiin, vaan pakeni Pohjois-Peruun ja palasi kotiseudulleen 17-vuotiaana ja koulut k\u00e4yty\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Koska Bisa osasi lukea, kirjoittaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietokonetta, h\u00e4net m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n chapra-yhteis\u00f6n sihteerin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2022, kun Bisa esiintyi yhteis\u00f6n kokouksessa, er\u00e4s nainen nousi puhumaan. T\u00e4m\u00e4 kysyi, miksi nainen ei voisi olla johtajaehdokas, sill\u00e4 Bisalla n\u00e4ytti olevan siihen kaikki tarvittava.<\/p>\n\n\n\n

Bisa asettui ehdolle ja sai 80 prosenttia \u00e4\u00e4nist\u00e4. Valinnan j\u00e4lkeen s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 muutettiin ja naisten osallistuminen vaaleihin turvattiin. Samalla chapra-kansa vahvisti kantaansa kaivos- ja energiayhti\u00f6it\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKaikkien chapra-kansan yhteis\u00f6jen kokouksessa olemme sanoneet ei \u00f6ljylle, ja se on kantamme loppuun asti\u201d, Bisa sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Kanta vahvistui entisest\u00e4\u00e4n syyskuussa 2022, kun yhteis\u00f6n alueella tapahtui \u00f6ljyvuoto.<\/p>\n\n\n\n

Puhdistust\u00f6it\u00e4 jouduttiin odottamaan puoli vuotta. Siihen menness\u00e4 vuoto oli saastuttanut yli 1 500 hehtaaria maata. Bisan mukaan \u00f6ljy\u00e4 tihkuu maasta edelleen.<\/p>\n\n\n\n

\u00d6ljy-yhti\u00f6iden vastustaminen on tuonut h\u00e4nelle my\u00f6s uhkauksia.<\/p>\n\n\n\n

\u201dMinua on kehotettu vaikenemaan, tai minut vaiennetaan\u2019\u201d<\/p>\n\n\n\n

Uhkailu ei ole pys\u00e4ytt\u00e4nyt Bisaa. P\u00e4invastoin, h\u00e4n on keskittynyt rakentamaan vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille ja varmistamaan, ett\u00e4 naiset ovat mukana energiasiirtym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aurinkopaneelien ansiosta noin 80 prosentilla chapra-yhteis\u00f6ist\u00e4 on nykyisin internetyhteys. Kahdessatoista yhteis\u00f6ss\u00e4 on aurinkoenergialla tuotettua s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ymp\u00e4ri vuorokauden.<\/p>\n\n\n\n

Yhteis\u00f6ihin on hankittu my\u00f6s kylm\u00e4laitteita, joissa naiset s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t valmistamiaan tuotteita, kuten hilloja, joita myyd\u00e4\u00e4n lis\u00e4tulojen saamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Samalla bensiinin k\u00e4ytt\u00f6 on v\u00e4hentynyt. Tavoitteena on vahvistaa paikallistaloutta ja luoda nuorille mahdollisuuksia j\u00e4\u00e4d\u00e4 kotiseudulleen.<\/p>\n\n\n\n

\u201dHaluamme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 siirtym\u00e4 tukee maataloutta sek\u00e4 esi-isilt\u00e4 perityn tiedon s\u00e4ilymist\u00e4 ja siirtymist\u00e4 seuraaville sukupolville\u201d, Bisa sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Haluamme osallistua<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kun Latinalaisessa Amerikassa keskustellaan energiasiirtym\u00e4st\u00e4, naiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein taka-alalle. Silti juuri alkuper\u00e4iskansojen ja afrov\u00e4est\u00f6n naisjohtajat ovat nousseet eturintamaan vastustamaan fossiilihankkeita ja rakentamaan niiden tilalle uusia ratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n

\u201dMe naiset emme halua olla vain numeroja raporteissa. Haluamme osallistua ja ett\u00e4 \u00e4\u00e4nemme, todellisuutemme ja vaihtoehtomme otetaan huomioon\u201d, Olivia Bisa sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Bisan vaatimus kuulostaa itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 naiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin usein energiasiirtym\u00e4\u00e4 koskevien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten ulkopuolelle, vaikka ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat monissa yhteis\u00f6iss\u00e4 erityisen voimakkaasti juuri heihin.<\/p>\n\n\n\n

Iberoamerikkalaisen koulutus-, tiede- ja kulttuurij\u00e4rjest\u00f6n OEI:n mukaan<\/a> sukupuolin\u00e4k\u00f6kulma ei edelleenk\u00e4\u00e4n n\u00e4y energiahankkeissa. Niiss\u00e4 arvioidaan vain harvoin, miten vaikutukset kohdistuvat naisiin ja miehiin tai miten toimintaa pit\u00e4isi muokata.<\/p>\n\n\n\n

Naisia ty\u00f6skentelee uusiutuvan energian alalla enemm\u00e4n kuin \u00f6ljy- ja kaasuteollisuudessa. Uusiutuvan energian ty\u00f6voimasta heit\u00e4 on 32 prosenttia, kun \u00f6ljy- ja kaasualalla osuus j\u00e4\u00e4 22 prosenttiin. Johtopaikoille naisia nousee silti harvoin: OEI:n mukaan alle nelj\u00e4sosa puhtaan energian yritysten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ist\u00e4 on naisia.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s ilmastorahoitus jakautuu ep\u00e4tasaisesti. Vain 2\u20133 prosentissa maailman ilmastorahoituksesta sukupuolten tasa-arvon edist\u00e4minen on ensisijainen tavoite.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Latinalaisessa Amerikassa naiset kohtaavat lis\u00e4ksi erityisen riskin, sill\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja paikallisyhteis\u00f6jen oikeuksia puolustavat aktivistit joutuvat usein v\u00e4kivallan kohteiksi.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2024 maailmassa rekister\u00f6itiin 146 ymp\u00e4rist\u00f6aktivistin murhaa tai katoamista.<\/a> Niist\u00e4 82 prosenttia tapahtui Latinalaisessa Amerikassa. Uhrien joukossa oli 14 naista muun muassa Meksikosta, Kolumbiasta, Guatemalasta ja Brasiliasta.<\/p>\n\n\n\n

Monille alkuper\u00e4iskansojen ja afrov\u00e4est\u00f6n naisjohtajille fossiiliteollisuuden vastustaminen, oikeudenmukaisen energiasiirtym\u00e4n puolustaminen ja toimiminen miesvaltaisella alalla ovat tuoneet mukanaan uhkauksia, mustamaalausta ja fyysist\u00e4 v\u00e4kivaltaa.<\/p>\n\n\n\n

Se ei kuitenkaan ole vaientanut heit\u00e4. Eri puolilla Latinalaista Amerikkaa naiset vastustavat fossiilihankkeita, rakentavat vaihtoehtoisia energiaratkaisuja, osallistuvat kansainv\u00e4lisiin neuvotteluihin ja ottavat paikkansa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, johon heill\u00e4 ei aiemmin ollut p\u00e4\u00e4sy\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yuvelis voitti ymp\u00e4rist\u00f6alan huippupalkinnon<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kolumbialainen Yuvelis Morales jakaa Olivia Bisan n\u00e4kemyksen siit\u00e4, ettei energiasiirtym\u00e4 saa tapahtua paikallisyhteis\u00f6jen kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n

\u201dEmme halua fossiilisia energial\u00e4hteit\u00e4, mutta energiasiirtym\u00e4n on oltava oikeudenmukainen ja l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 alueiden omista tarpeista\u201d, Morales sanoo.<\/p>\n\n\n\n

25-vuotias Morales tunnetaan erityisesti ty\u00f6st\u00e4\u00e4n vesis\u00e4r\u00f6tyst\u00e4 vastaan. Vuonna 2026 h\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Goldman-palkinto<\/a>, jota pidet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6alan arvostetuimpana tunnustuksena.<\/p>\n\n\n\n

Morales varttui Puerto Wilchesiss\u00e4 Kolumbian Magdalena-joen keskilaaksossa k\u00e4sity\u00f6- ja kalastajayhteis\u00f6ss\u00e4, ja n\u00e4ki l\u00e4helt\u00e4, miten energiantuotanto muutti ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Alue on ollut Kolumbian energiantuotannon keskus jo sadan vuoden ajan. Siell\u00e4 porattiin my\u00f6s maan ensimm\u00e4inen \u00f6ljyl\u00e4hde.<\/p>\n\n\n\n

\u201dOlen n\u00e4hnyt, miten joen el\u00e4imist\u00f6 ja kasvisto ovat k\u00f6yhtyneet, miten monokulttuurit ovat h\u00e4vitt\u00e4neet kokonaisia metsi\u00e4 ja miten hiilivetyteollisuus on pilannut alueemme. Se ei ole tarina, jota haluan jatkaa\u201d, Morales sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Lapsena h\u00e4n haaveili maailman pelastamisesta. My\u00f6hemmin h\u00e4n opiskeli ymp\u00e4rist\u00f6tekniikkaa ja alkoi toimia kotiseutunsa ymp\u00e4rist\u00f6n puolesta.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2019 Kolumbian hallitus ilmoitti edist\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Puerto Wilchesiss\u00e4 vesis\u00e4r\u00f6tyksen kokeiluja. Morales n\u00e4ki hankkeet uutena uhkana alueelle.<\/p>\n\n\n\n

Vesis\u00e4r\u00f6tys eli fracking on \u00f6ljyn ja maakaasun tuotantomenetelm\u00e4, jossa maaper\u00e4\u00e4n pumpataan suurella paineella vett\u00e4, hiekkaa ja kemikaaleja, jotta \u00f6ljy\u00e4 ja kaasua sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kiviaines murtuu.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4 kuluttaa runsaasti vett\u00e4. WWF Colombian<\/a> mukaan yksi porakaivo voi kuluttaa 9 000\u201323 000 kuutiometri\u00e4 vett\u00e4, mik\u00e4 vastaa noin 2,4\u20137,7 olympia-altaan tilavuutta.<\/p>\n\n\n\n

\u201dMe kalastajayhteis\u00f6t olemme riippuvaisia vedest\u00e4. Siksi emme voi hyv\u00e4ksy\u00e4 teknologiaa, joka uhkaa Kolumbian t\u00e4rkeimpi\u00e4 jokia\u201d, Morales sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Morales liittyi 18-vuotiaana Alianza Colombia Libre de Fracking -verkostoon<\/a>, johon kuuluu yli sata j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 eri puolilta maata. H\u00e4n alkoi kiert\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4 ja syrj\u00e4seutuja kertomassa vesis\u00e4r\u00f6tyksen riskeist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6 tuotti tulosta. Vuonna 2024 Kolumbian perustuslakituomioistuin keskeytti hankkeet katsoen, ett\u00e4 yhteis\u00f6jen oikeutta ennakkokuulemiseen oli loukattu.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\u201dSuurin voittomme on se, ett\u00e4 Kolumbia on t\u00e4n\u00e4\u00e4n vapaa vesis\u00e4r\u00f6tyksest\u00e4\u201d, Morales sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka lapsuuden haave maailman pelastamisesta tuntuu nykyisin h\u00e4nen mukaan liian suurelta ja melko ep\u00e4realistiselta, h\u00e4n ei ole luopunut toivosta.<\/p>\n\n\n\n

\u201dMinulla on yst\u00e4vi\u00e4 eri puolilla maailmaa, joiden kanssa taistelemme yhdess\u00e4 oikeudenmukaisten ratkaisujen ja maapallon puolesta.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Amazonilla puolustetaan my\u00f6s henkien maailmaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

\u201dKaru\u00e3nat ovat olentoja, jotka huolehtivat joista, luonnosta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 ekosysteemeiss\u00e4. Mutta kun melua on liikaa, ne l\u00e4htev\u00e4t pois\u201d, Luene Karipuna sanoo.<\/p>\n\n\n\n

27-vuotias Karipuna kuuluu karipuna-kansaan, joka el\u00e4\u00e4 Amap\u00e1n osavaltiossa Oiapoquen kunnassa Brasilian pohjoisosassa.<\/p>\n\n\n\n

Karipunan mukaan Amazonin mets\u00e4\u00e4 ei uhkaa vain luonnon tuhoutuminen. Vaakalaudalla on my\u00f6s henkien maailma.<\/p>\n\n\n\n

Karipuna pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u00f6ljy-yhti\u00f6iden mukana tuleva melu rikkoo h\u00e4nen kotiseutunsa tasapainon.<\/p>\n\n\n\n

Kun h\u00e4n oli 15-vuotias, h\u00e4nen iso\u00e4itins\u00e4 sanoi, ett\u00e4 nuoren naisen velvollisuus olisi jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 alueeltaan voidakseen suojella sit\u00e4. Kymmenen vuotta my\u00f6hemmin ennustus toteutui, kun Karipunaa uhkailtiin ja h\u00e4n joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ulkomaille.<\/p>\n\n\n\n

\u201dIhmiset sanoivat, ett\u00e4 olin kehityst\u00e4 vastaan, etten ansainnut el\u00e4\u00e4 ja ett\u00e4 istuin kansani kanssa Amap\u00e1n ja koko Brasilian rikkauden p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Uhkauksista huolimatta Karipunasta on tullut yksi Brasilian Amazonin n\u00e4kyvimmist\u00e4 energiasiirtym\u00e4\u00e4n liittyvist\u00e4 \u00e4\u00e4nist\u00e4. H\u00e4n oli ensimm\u00e4inen nuori nainen, joka valittiin Amap\u00e1n ja Pohjois-Par\u00e1n alkuper\u00e4iskansojen kattoj\u00e4rjest\u00f6 APOIANPin toiminnanjohtajaksi.<\/p>\n\n\n\n

Nyt h\u00e4nen pelkonsa kotiseudun tasapainon j\u00e4rkkymisest\u00e4 on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 toteutumista kuin koskaan.<\/p>\n\n\n\n

Karipunan alueeseen vaikuttaa suoraan valtiollisen Petrobras-yhti\u00f6n \u00f6ljyhanke Amazonjoen suulla. Hanke sai hyv\u00e4ksynn\u00e4n vain viikkoja ennen marraskuussa Bel\u00e9m do Par\u00e1ssa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4 YK:n  COP30 ilmastokokousta. Lupa sallii koeporauksen merialueella \u00f6ljyesiintymien kartoittamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

\u201dHe poraavat jo nyt ekosysteemille ja ihmisille haitallisilla nesteill\u00e4 ja aiheuttavat tuhoa. Jos \u00f6ljy\u00e4 ei l\u00f6ydy, kuka korjaa vahingot?\u201d, Karipuna kysyy.<\/p>\n\n\n\n

Karipuna ja h\u00e4nen kansansa ovat tehneet Brasilian liittovaltion syytt\u00e4j\u00e4laitokselle valituksen, jossa vaaditaan \u00f6ljyn etsinn\u00e4n keskeytt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen kuulemista.<\/p>\n\n\n\n

Karipuna saapui Santa Martassa j\u00e4rjestettyyn konferenssiin muiden brasilialaisten alkuper\u00e4iskansojen johtajien kanssa. Siell\u00e4 he esittiv\u00e4t n\u00e4kemyksens\u00e4 siit\u00e4, miten \u00f6ljyst\u00e4, kaasusta ja hiilest\u00e4 voidaan luopua.<\/p>\n\n\n\n

Seitsem\u00e4n kohdan ohjelmaan kuuluu muun muassa alueita, joilla sek\u00e4 fossiilisten polttoaineiden ett\u00e4 mineraalien etsint\u00e4 pit\u00e4isi kielt\u00e4\u00e4 kokonaan.<\/p>\n\n\n\n

\u201dEnergiasiirtym\u00e4n on rakennuttava yhdess\u00e4 ihmisten ja kansojen kanssa. Teid\u00e4n t\u00e4ytyy oppia meilt\u00e4, miten luonnosta pidet\u00e4\u00e4n huolta\u201d, Karipuna sanoo.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sity\u00f6t, suklaa ja biokaasu rakentavat vaihtoehtoa \u00f6ljylle<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ecuadorin Amazonilla Cahuo Boya uskoo, ett\u00e4 fossiiliteollisuutta voidaan vastustaa my\u00f6s vahvistamalla perinteisi\u00e4 elinkeinoja ja paikallista osaamista.<\/p>\n\n\n\n

Boya kuuluu waoraneihin, yhteen Ecuadorin Amazonin 11 alkuper\u00e4iskansasta. H\u00e4nen tavoitteena on vahvistaa naisten taloudellista itsen\u00e4isyytt\u00e4, pit\u00e4\u00e4 kulttuuria elossa ja tarjota vaihtoehto \u00f6ljyteollisuudelle.<\/p>\n\n\n\n

Waoranien asuinalue kuuluu Ecuadorin fossiiliteollisuuden voimakkaimmin muokkaamiin seutuihin. L\u00e4hetyssaarnaajien ja \u00f6ljy-yhti\u00f6iden tulo toi yhteis\u00f6n kosketuksiin ulkomaailman kanssa 1950-luvulla. \u00d6ljynporaus ei kuitenkaan ole tuonut vaurautta alueelle.<\/p>\n\n\n\n

Yli 90 prosentilta waorani-yhteis\u00f6ist\u00e4 puuttuvat yh\u00e4 peruspalvelut. vain noin kymmenesosassa yhteis\u00f6j\u00e4 on terveysasema, ja alle viisi prosenttia saa tuloja \u00f6ljy-yhti\u00f6ille tarjottavista palveluista.<\/p>\n\n\n\n

Boya on yksi Ecuadorin waorani-naisten yhdistyksen nelj\u00e4st\u00e4 perustajasta ja sen puheenjohtaja. Aluksi mukana oli kymmenen naista, nykyisin yli 50.<\/p>\n\n\n\n

\u201dNaisina n\u00e4imme, mit\u00e4 tapahtui \u00f6ljy-yhti\u00f6iden toiminta-alueilla el\u00e4ville perheille. Tulot eiv\u00e4t hy\u00f6dytt\u00e4neet yhteis\u00f6j\u00e4, vaan seurauksena oli kaltoinkohtelua, tuhlausta ja huonoja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u201d, Boya sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Naiset valmistavat perinteisin menetelmin rannekoruja, kaulakoruja, laukkuja, shigra-kasseja ja riippumattoja. Materiaalit ker\u00e4t\u00e4\u00e4n mets\u00e4st\u00e4, ja niiden k\u00e4sittely perustuu sukupolvelta toiselle siirtyneeseen tietoon. Naiset ovat perustaneet my\u00f6s taimitarhan, jossa kasvatetaan k\u00e4sit\u00f6iss\u00e4 tarvittavia kasveja.<\/p>\n\n\n\n

Toinen t\u00e4rke\u00e4 tulonl\u00e4hde on suklaa, jota vied\u00e4\u00e4n nykyisin muun muassa Espanjaan ja Sveitsiin. Tuotot ohjataan rahastoon, jolla tuetaan yhteis\u00f6jen terveydenhuoltoa ja koulutusta.<\/p>\n\n\n\n

\u201dSanoimme miehille, ettemme suostu jatkamaan kuten ennen, vaan heid\u00e4n t\u00e4ytyy keskustella naisten kanssa ja kysy\u00e4, ovatko he samaa mielt\u00e4 vai eiv\u00e4t. Nyt miehet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 voi puhua yksin, vaan meid\u00e4n on oltava tasa-arvoisia\u201d, Boya kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Boya ja h\u00e4nen toverinsa olivat keskeisess\u00e4 roolissa kampanjassa, jolla pyrittiin pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00f6ljynporaus Yasun\u00edn kansallispuistossa. Vuonna 2023 l\u00e4hes 60 prosenttia ecuadorilaisista \u00e4\u00e4nesti waoranien kannan puolesta.<\/p>\n\n\n\n

\u00d6ljynporaus ei kuitenkaan ole loppunut. Ecuadorin hallitus on ilmoittanut laajentavansa \u00f6ljynetsint\u00e4\u00e4 alueille, jotka vaikuttavat my\u00f6s waorani-kansan maihin.<\/p>\n\n\n\n

\u201dVoimme kehitt\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6matkailua, k\u00e4sity\u00f6yrityksi\u00e4 ja perinteist\u00e4 l\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4. Voimme rakentaa tulevaisuutemme ilman riippuvuutta \u00f6ljy-yhti\u00f6ist\u00e4\u201d, Boya sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Joukko yhdistyneit\u00e4 naisia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Saman viestin jakaa Kolumbian Amazonilla asuva Mar\u00eda Rosario Chicunque Chindoy, joka tunnetaan paremmin nimell\u00e4 Mam\u00e1 Charito.<\/p>\n\n\n\n

Kam\u00ebnt\u0161a-kansaan kuuluva Chicunque on mukana perinteisen l\u00e4\u00e4kinn\u00e4n tiet\u00e4j\u00e4naisten yhdistyksess\u00e4 Asomi La Chagra de la Vidassa<\/a>. Yhdistys kokoaa yhteen eri alkuper\u00e4iskansojen naisia Putumayon ja Caquet\u00e1n alueilla.<\/p>\n\n\n\n

Yhdistys tekee ty\u00f6t\u00e4 veden suojelemiseksi, kest\u00e4v\u00e4n chagra-viljelyn vahvistamiseksi ja perinteisen tiedon siirt\u00e4miseksi nuoremmille sukupolville.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 2025 alussa yhdistys asensi Alto Putumayossa sijaitsevaan Colegio Biling\u00fce Ind\u00edgena Artesanal Kam\u00ebnt\u0161a -kouluun biokaasulaitteiston, jossa ruokaj\u00e4tteest\u00e4 tuotetaan energiaa koulun tarpeisiin. Ratkaisusta hy\u00f6tyy suoraan 130 oppilasta sek\u00e4 koulun opettajat ja oppilaiden perheet.<\/p>\n\n\n\n

Chicunquen mukaan hanke osoittaa, ett\u00e4 energiaa voidaan tuottaa ilman uusia riippuvuuksia.<\/p>\n\n\n\n

\u201dJos lopetamme fossiilisten polttoaineiden k\u00e4yt\u00f6n mutta alamme samalla tuhota vuoria kuparin ja muiden siirtym\u00e4n kannalta t\u00e4rkeiden mineraalien vuoksi, jatkamme vain saastuttamista toisella tavalla\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Olivia Bisa, Yuvelis Morales, Luene Karipuna, Cahuo Boya ja Mar\u00eda Rosario Chicunque tulevat eri maista ja erilaisista yhteis\u00f6ist\u00e4. Silti heid\u00e4n viestins\u00e4 on sama.<\/p>\n\n\n\n

Heid\u00e4n mukaansa tulevaisuus ei voi rakentua fossiilisille polttoaineille. Mutta energiasiirtym\u00e4 ei voi olla oikeudenmukainen, jos se uhkaa alkuper\u00e4iskansojen maita, kulttuureja, vesivaroja ja elinkeinoja.<\/p>\n\n\n\n

Chapra-kansan aurinkopaneeleista waorani-naisten k\u00e4sit\u00f6ihin, Kolumbian biokaasulaitteistoista Brasilian Amazonin \u00f6ljynvastaisiin kampanjoihin n\u00e4m\u00e4 naiset osoittavat, ett\u00e4 vaihtoehtoja on jo olemassa.<\/p>\n\n\n\n

\u201dOlemme osa naissukupolvea, jotka uskalsivat nostaa \u00e4\u00e4nens\u00e4. Eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ole voimakkaampaa kuin joukko yhdistyneit\u00e4 naisia.\u201d, Morales p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

(Inter Press Service\/Climate Tracker Am\u00e9rica Latina)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alkuper\u00e4iskansojen ja afrov\u00e4est\u00f6n naisjohtajat vastustavat fossiilisia polttoaineita henkens\u00e4 uhalla. Samalla he haluavat olla osa alueillaan tapahtuvaa vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4. Santa Marta, Kolumbia (IPS \u2013 Isabel Alarc\u00f3n) Perun Amazonilla el\u00e4v\u00e4n chapra-kansaan  kuuluva Olivia Bisa on johtajien sukua. H\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 ja my\u00f6hemmin h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4… Continue Reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1359,"featured_media":15666,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1692,1691,15,1669,6],"tags":[],"coauthors":[1393],"class_list":["post-15664","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-alkuperaiskansat","category-energia","category-latinalainen-amerikka","category-naisten-oikeudet","category-ymparisto"],"yoast_head":"\nPakkoavioliitoista yhteis\u00f6johtajiksi \u2013 Naiset ovat ymp\u00e4rist\u00f6aktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa - INTER PRESS SERVICE<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Pakkoavioliitoista yhteis\u00f6johtajiksi \u2013 Naiset ovat ymp\u00e4rist\u00f6aktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa - INTER PRESS SERVICE\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Alkuper\u00e4iskansojen ja afrov\u00e4est\u00f6n naisjohtajat vastustavat fossiilisia polttoaineita henkens\u00e4 uhalla. Samalla he haluavat olla osa alueillaan tapahtuvaa vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4. Santa Marta, Kolumbia (IPS \u2013 Isabel Alarc\u00f3n) Perun Amazonilla el\u00e4v\u00e4n chapra-kansaan  kuuluva Olivia Bisa on johtajien sukua. H\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 ja my\u00f6hemmin h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4… Continue Reading →\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"INTER PRESS SERVICE\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-06-22T07:38:06+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-06-22T07:46:55+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/CAHUOB1-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Suomi Finland\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Suomi Finland\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/\",\"url\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/\",\"name\":\"Pakkoavioliitoista yhteis\u00f6johtajiksi \u2013 Naiset ovat ymp\u00e4rist\u00f6aktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa - INTER PRESS SERVICE\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/CAHUOB1-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2026-06-22T07:38:06+00:00\",\"dateModified\":\"2026-06-22T07:46:55+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/59f832c1d660af63b2eea0e93a30a1d2\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/#primaryimage\",\"url\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/CAHUOB1-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/CAHUOB1-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1920,\"caption\":\"Cahuo Boya on Ecuadorin waorani-kansan naisten yhdistyksen puheenjohtaja. H\u00e4n edist\u00e4\u00e4 Ecuadorin Amazonin alkuper\u00e4iskansaan kuuluvien naisten taloudellista voimaantumista. Kuva: Isabel Alarc\u00f3n\/IPS\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Pakkoavioliitoista yhteis\u00f6johtajiksi \u2013 Naiset ovat ymp\u00e4rist\u00f6aktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#website\",\"url\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/\",\"name\":\"INTER PRESS SERVICE\",\"description\":\"Uutistoimisto\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/59f832c1d660af63b2eea0e93a30a1d2\",\"name\":\"Suomi Finland\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/image\/45fb3c2f6289a25f892eb9cf3eb00760\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/de0e0dca59616ea2dc28dda2e39a46020d482ef7ea3960233fd537e7d981194b?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/de0e0dca59616ea2dc28dda2e39a46020d482ef7ea3960233fd537e7d981194b?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Suomi Finland\"},\"url\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/author\/suomi\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Pakkoavioliitoista yhteis\u00f6johtajiksi \u2013 Naiset ovat ymp\u00e4rist\u00f6aktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa - INTER PRESS SERVICE","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Pakkoavioliitoista yhteis\u00f6johtajiksi \u2013 Naiset ovat ymp\u00e4rist\u00f6aktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa - INTER PRESS SERVICE","og_description":"Alkuper\u00e4iskansojen ja afrov\u00e4est\u00f6n naisjohtajat vastustavat fossiilisia polttoaineita henkens\u00e4 uhalla. Samalla he haluavat olla osa alueillaan tapahtuvaa vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4. Santa Marta, Kolumbia (IPS \u2013 Isabel Alarc\u00f3n) Perun Amazonilla el\u00e4v\u00e4n chapra-kansaan  kuuluva Olivia Bisa on johtajien sukua. H\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 ja my\u00f6hemmin h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4… Continue Reading →","og_url":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/","og_site_name":"INTER PRESS SERVICE","article_published_time":"2026-06-22T07:38:06+00:00","article_modified_time":"2026-06-22T07:46:55+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1920,"url":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/CAHUOB1-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Suomi Finland","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Suomi Finland","Est. reading time":"8 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/","url":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/","name":"Pakkoavioliitoista yhteis\u00f6johtajiksi \u2013 Naiset ovat ymp\u00e4rist\u00f6aktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa - INTER PRESS SERVICE","isPartOf":{"@id":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/CAHUOB1-scaled.jpg","datePublished":"2026-06-22T07:38:06+00:00","dateModified":"2026-06-22T07:46:55+00:00","author":{"@id":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/59f832c1d660af63b2eea0e93a30a1d2"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/#primaryimage","url":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/CAHUOB1-scaled.jpg","contentUrl":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/CAHUOB1-scaled.jpg","width":2560,"height":1920,"caption":"Cahuo Boya on Ecuadorin waorani-kansan naisten yhdistyksen puheenjohtaja. H\u00e4n edist\u00e4\u00e4 Ecuadorin Amazonin alkuper\u00e4iskansaan kuuluvien naisten taloudellista voimaantumista. Kuva: Isabel Alarc\u00f3n\/IPS"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/22\/pakkoavioliitoista-yhteisojohtajiksi-naiset-ovat-ymparistoaktivismin-etulinjassa-latinalaisessa-amerikassa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Pakkoavioliitoista yhteis\u00f6johtajiksi \u2013 Naiset ovat ymp\u00e4rist\u00f6aktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#website","url":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/","name":"INTER PRESS SERVICE","description":"Uutistoimisto","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/59f832c1d660af63b2eea0e93a30a1d2","name":"Suomi Finland","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/image\/45fb3c2f6289a25f892eb9cf3eb00760","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/de0e0dca59616ea2dc28dda2e39a46020d482ef7ea3960233fd537e7d981194b?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/de0e0dca59616ea2dc28dda2e39a46020d482ef7ea3960233fd537e7d981194b?s=96&d=mm&r=g","caption":"Suomi Finland"},"url":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/author\/suomi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15664","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1359"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15664"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15664\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15669,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15664\/revisions\/15669"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15666"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15664"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15664"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15664"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=15664"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}