{"id":15627,"date":"2026-06-08T16:15:49","date_gmt":"2026-06-08T16:15:49","guid":{"rendered":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/?p=15627"},"modified":"2026-06-08T16:15:50","modified_gmt":"2026-06-08T16:15:50","slug":"luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/","title":{"rendered":"Luonnon monimuotoisuus on Latinalaisen Amerikan elinehto"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Latinalaisessa Amerikassa el\u00e4\u00e4 noin 40 prosenttia maailman kasvi- ja el\u00e4inlajeista, mutta mets\u00e4kato, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat alueen ekosysteemej\u00e4 ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 vauhdilla.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lima, Peru 8.6.2026 (IPS) Latinalaisen Amerikan ja Karibian alue kuuluu maailman monimuotoisimpiin alueisiin. Samalla se tuhoutuu nopeammin kuin l\u00e4hes mik\u00e4\u00e4n muu alue maailmassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kehityspankki CAF:n mukaan alueella sijaitsee noin 40 prosenttia maailman luonnon monimuotoisuudesta. Alueella on my\u00f6s kuusi maailman 17 monimuotoisimmasta maasta: Brasilia, Kolumbia, Ecuador, Meksiko, Peru ja Venezuela.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueen luontoa uhkaavat kuitenkin mets\u00e4kato, ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus sek\u00e4 kasvavat tuotanto- ja kulutuspaineet.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vuosina 2005\u20132015 alueelta h\u00e4visi 41 miljoonaa hehtaaria mets\u00e4\u00e4. Mets\u00e4kato heikent\u00e4\u00e4 ekosysteemej\u00e4, k\u00f6yhdytt\u00e4\u00e4 elinkeinoja ja uhkaa ruokaturvaa. Taustalla ovat muun muassa tehomaatalouden laajeneminen ja kaupunkien kasvu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Luontokadon vaikutukset kohdistuvat erityisesti alkuper\u00e4iskansoihin, maaseudun v\u00e4est\u00f6\u00f6n ja afrikkalaistaustaisiin yhteis\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Alkuper\u00e4iskansojen tieto auttaa suojelemaan luontoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Asiantuntijoiden mukaan yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 ratkaisuista luontokadon ehk\u00e4isemiseksi l\u00f6ytyy pienviljelyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dPienviljely tuottaa pieness\u00e4 mittakaavassa ekologisesti ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n hoitoon liittyvi\u00e4 perinteit\u00e4\u201d, perulainen tutkija Giovanna V\u00e1squez kansalaisj\u00e4rjest\u00f6 Descosta sanoo.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e1squezin mukaan alkuper\u00e4iskansat puolustavat luonnon monimuotoisuutta p\u00e4ivitt\u00e4in, sill\u00e4 heid\u00e4n maailmankuvansa perustuu tasapainoon luonnon kanssa eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tuotannon kasvattamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimusten mukaan my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4t viljelymenetelm\u00e4t voivat hidastaa luonnon monimuotoisuuden katoamista. Ne perustuvat tasapainoiseen suhteeseen luonnon kanssa..<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla el\u00e4\u00e4 l\u00e4hes 60 miljoonaa alkuper\u00e4iskansoihin kuuluvaa ihmist\u00e4. Moni heist\u00e4 viljelee satoa perheelleen pienill\u00e4 aloilla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">YK&nbsp;elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 FAO&nbsp;mukaan pienviljely muodostaa 80 prosenttia alueen maataloudesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4n huomattiin my\u00f6s koronapandemian aikana, jolloin monet Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen perheet pystyiv\u00e4t turvaamaan ruokansa pientilojen tuotannon ansiosta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Silti pienviljelij\u00e4t kokevat j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ulkopuolelle. Eusebio V\u00e1squez on Sachabamba-nimisest\u00e4 yhteis\u00f6st\u00e4 kotoisin oleva viljelij\u00e4. H\u00e4n viljelee 70 lajiketta perunoita sek\u00e4 nelj\u00e4\u00e4 lajiketta kvinoaa ja h\u00e4rk\u00e4papua. V\u00e1squez toimii my\u00f6s Perun ekologisten tuottajien j\u00e4rjest\u00f6n Anpen puheenjohtajana.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dViljelen luomua perheen omaan kulutukseen. En ole riippuvainen siemenpankeista enk\u00e4 maatalousyrityksist\u00e4. Tuotan itse siemeneni ja lannoitteeni\u201d, kertoo V\u00e1squez.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">H\u00e4nen mukaansa viranomaiset eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilytt\u00e4minen tarkoittaa samalla tulevaisuuden ruokaturvaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pienviljelij\u00e4t kohtaavat yh\u00e4 vakavampia ilmastonmuutoksen seurauksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dSe ei ole vain veden tai sateen puutetta, pakkasia ja raekuuroja, viljelykasvien tauteja ja tuholaisia. Se on my\u00f6s meid\u00e4n tilanteemme: mit\u00e4 me sy\u00f6mme ja toimitamme paikallisille markkinoille, jos emme tuota\u201d, V\u00e1squez sanoo.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">H\u00e4n manaa, kuinka pienviljelij\u00e4t on j\u00e4tetty yksin ja valtion tuet menev\u00e4t tehomaatalouden ulkomaan vientiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">FAO:n&nbsp;mukaan pienviljely kantaa jopa 65 prosenttia \u00e4\u00e4rimm\u00e4isten s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden aiheuttamista maataloustappioista. J\u00e4rjest\u00f6 arvioi, ett\u00e4 maatalouden tuottavuus voi laskea alueella 10,7 prosenttia vuoteen 2040 menness\u00e4. Seurauksena voi olla jopa 17 miljoonan ihmisen muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin vuoteen 2050 menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e1squezia huolestuttaa erityisesti nuorten l\u00e4ht\u00f6 maaseudulta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dMonesti ponnistelumme eiv\u00e4t riit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n nuoria maaseudulla, vaan he l\u00e4htev\u00e4t rahan per\u00e4ss\u00e4 t\u00f6ihin laittomiin kaivoksiin. Kuka sitten viljelee maata tulevaisuudessa?\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Maaseudun naiset ovat kest\u00e4vyyden eturintamassa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkija Giovanna V\u00e1squezin mukaan maaseudun ja alkuper\u00e4iskansojen naiset ovat harjoittaneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kiertotaloutta jo sukupolvien ajan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">He hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t luonnon tarjoamia resursseja kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t viljelymenetelmi\u00e4, jotka perustuvat luonnon kunnioittamiseen ja tasapainoon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4st\u00e4 huolimatta heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 j\u00e4\u00e4 usein n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dMeid\u00e4n panoksemme on hiljainen ja n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n\u201d, sanoo pienviljelij\u00e4 Mar\u00eda Eugenia Calla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Calla toimii my\u00f6s Perun maaseudun naisj\u00e4rjest\u00f6jen kattoj\u00e4rjest\u00f6n puheenjohtajana ja Anpen varapuheenjohtajana.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">H\u00e4nen mukaansa luonnonmukainen viljely perustuu maan jatkuvaan hoitamiseen, vuoroviljelyyn ja kompostij\u00e4tteen k\u00e4ytt\u00e4miseen ravinteena kemikaalien sijaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dMeille maa on kuin lapsi, jota t\u00e4ytyy ruokkia. Jos se on hyvin ravittu, se harvoin sairastuu. Kaikki t\u00e4m\u00e4 palvelee meit\u00e4, kun korjaamme satoa. Meille ei ole olemassa rikkaruohoja, vaan k\u00e4yt\u00e4mme kaiken uudelleen.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Calla toivoo, ett\u00e4 my\u00f6s kaupunkien asukkaat ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t luonnon suojelun merkityksen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dToivon, ett\u00e4 viel\u00e4 tulee p\u00e4iv\u00e4, jolloin ihmiset \u2013 ja ennen kaikkea viranomaiset \u2013 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 planeetasta huolehtiminen tarkoittaa. Siit\u00e4 voisi tulla paikka, jossa ihmiset voivat el\u00e4\u00e4 hyvin ja jossa luonnonmukaiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t voivat kukoistaa.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Latinalaisessa Amerikassa el\u00e4\u00e4 noin 40 prosenttia maailman kasvi- ja el\u00e4inlajeista, mutta mets\u00e4kato, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat alueen ekosysteemej\u00e4 ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Lima, Peru 8.6.2026 (IPS) Latinalaisen Amerikan ja Karibian alue kuuluu maailman monimuotoisimpiin alueisiin. Samalla se tuhoutuu nopeammin kuin l\u00e4hes&hellip; <a href=\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/\" class=\"more-link\">Continue Reading <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1046,"featured_media":15628,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15,9,1542,22,6],"tags":[],"coauthors":[798],"class_list":["post-15627","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-latinalainen-amerikka","category-politiikka","category-ruoka","category-vaesto","category-ymparisto"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v24.8.1 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Luonnon monimuotoisuus on Latinalaisen Amerikan elinehto - INTER PRESS SERVICE<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Luonnon monimuotoisuus on Latinalaisen Amerikan elinehto - INTER PRESS SERVICE\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Latinalaisessa Amerikassa el\u00e4\u00e4 noin 40 prosenttia maailman kasvi- ja el\u00e4inlajeista, mutta mets\u00e4kato, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat alueen ekosysteemej\u00e4 ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Lima, Peru 8.6.2026 (IPS) Latinalaisen Amerikan ja Karibian alue kuuluu maailman monimuotoisimpiin alueisiin. Samalla se tuhoutuu nopeammin kuin l\u00e4hes&hellip; Continue Reading &rarr;\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"INTER PRESS SERVICE\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-06-08T16:15:49+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-06-08T16:15:50+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/55292200621_9915a0eba1_c.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"800\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Mariela Jara\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Mariela Jara\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"3 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/\",\"url\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/\",\"name\":\"Luonnon monimuotoisuus on Latinalaisen Amerikan elinehto - INTER PRESS SERVICE\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/55292200621_9915a0eba1_c.jpg\",\"datePublished\":\"2026-06-08T16:15:49+00:00\",\"dateModified\":\"2026-06-08T16:15:50+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/6557e4eff4f62786c4afe8130a46291d\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/#primaryimage\",\"url\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/55292200621_9915a0eba1_c.jpg\",\"contentUrl\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/55292200621_9915a0eba1_c.jpg\",\"width\":800,\"height\":600,\"caption\":\"Luomutuottaja pieness\u00e4 kasvihuoneessa Paruron kunnassa Cuscon alueella Perussa. Perheviljelyll\u00e4 on keskeinen rooli luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4. Kuva: Mariela Jara\/IPS\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Luonnon monimuotoisuus on Latinalaisen Amerikan elinehto\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/\",\"name\":\"INTER PRESS SERVICE\",\"description\":\"Uutistoimisto\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/6557e4eff4f62786c4afe8130a46291d\",\"name\":\"Mariela Jara\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/image\/3401cc0781df1de279e52fb37dbc7a41\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/49f15f6db545f103958c4667783c8930f0899f96c6be21daafe0a87388722448?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/49f15f6db545f103958c4667783c8930f0899f96c6be21daafe0a87388722448?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Mariela Jara\"},\"sameAs\":[\"http:\/\/ipsinternational.org\/fi\/\"],\"url\":\"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/author\/mariela-jara\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Luonnon monimuotoisuus on Latinalaisen Amerikan elinehto - INTER PRESS SERVICE","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Luonnon monimuotoisuus on Latinalaisen Amerikan elinehto - INTER PRESS SERVICE","og_description":"Latinalaisessa Amerikassa el\u00e4\u00e4 noin 40 prosenttia maailman kasvi- ja el\u00e4inlajeista, mutta mets\u00e4kato, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat alueen ekosysteemej\u00e4 ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Lima, Peru 8.6.2026 (IPS) Latinalaisen Amerikan ja Karibian alue kuuluu maailman monimuotoisimpiin alueisiin. Samalla se tuhoutuu nopeammin kuin l\u00e4hes&hellip; Continue Reading &rarr;","og_url":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/","og_site_name":"INTER PRESS SERVICE","article_published_time":"2026-06-08T16:15:49+00:00","article_modified_time":"2026-06-08T16:15:50+00:00","og_image":[{"width":800,"height":600,"url":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/55292200621_9915a0eba1_c.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Mariela Jara","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Mariela Jara","Est. reading time":"3 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/","url":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/","name":"Luonnon monimuotoisuus on Latinalaisen Amerikan elinehto - INTER PRESS SERVICE","isPartOf":{"@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/55292200621_9915a0eba1_c.jpg","datePublished":"2026-06-08T16:15:49+00:00","dateModified":"2026-06-08T16:15:50+00:00","author":{"@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/6557e4eff4f62786c4afe8130a46291d"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/#primaryimage","url":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/55292200621_9915a0eba1_c.jpg","contentUrl":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/55292200621_9915a0eba1_c.jpg","width":800,"height":600,"caption":"Luomutuottaja pieness\u00e4 kasvihuoneessa Paruron kunnassa Cuscon alueella Perussa. Perheviljelyll\u00e4 on keskeinen rooli luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4. Kuva: Mariela Jara\/IPS"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2026\/06\/08\/luonnon-monimuotoisuus-on-latinalaisen-amerikan-elinehto\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Luonnon monimuotoisuus on Latinalaisen Amerikan elinehto"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#website","url":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/","name":"INTER PRESS SERVICE","description":"Uutistoimisto","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/6557e4eff4f62786c4afe8130a46291d","name":"Mariela Jara","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/image\/3401cc0781df1de279e52fb37dbc7a41","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/49f15f6db545f103958c4667783c8930f0899f96c6be21daafe0a87388722448?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/49f15f6db545f103958c4667783c8930f0899f96c6be21daafe0a87388722448?s=96&d=mm&r=g","caption":"Mariela Jara"},"sameAs":["http:\/\/ipsinternational.org\/fi\/"],"url":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/author\/mariela-jara\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15627","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1046"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15627"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15627\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15630,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15627\/revisions\/15630"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15628"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15627"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15627"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15627"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=15627"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}