Bulawayo, Zimbabwe 1.12.25 (IPS) Zimbabwen Umguzan alueella maanviljelij\u00e4 Agnes Moyo n\u00e4ki naapurinsa pellolla maissin n\u00e4ivettyv\u00e4n kuivuuteen. H\u00e4nen oma helmihirssins\u00e4 kukoisti yksinkertaisessa kylv\u00f6ksess\u00e4, johon oli lis\u00e4tty vain siemenet ja lantaa. Moydon kylv\u00f6s tuotti kymmenen 50 kilon hirssis\u00e4killist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
S\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 maataloutta on kiitt\u00e4minen siit\u00e4, ett\u00e4 Moyo sai sadon, jolla h\u00e4n ruokkii perheens\u00e4 seuraavaan istutuskauteen. Sen p\u00e4\u00e4periaatteita ovat maaper\u00e4n peitteen maksimointi, maanmuokkauksen ja h\u00e4irinn\u00e4n minimointi sek\u00e4 vuoroviljelyn monipuolistaminen.<\/p>\n\n\n\n
\u201dS\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 maatalous, intwasa, kannattaa. Olen saanut satoa jopa kuivuuden aikana\u201d, Moyo kiitt\u00e4\u00e4. \u201dSe on tapa, joka kaikkien viljelij\u00f6iden pit\u00e4isi omaksua, erityisesti kuivuutta kest\u00e4vi\u00e4 viljoja, kuten hirssi\u00e4 ja durraa viljelevien.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Agroekologia kannustaa paikallisuuteen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Zimbabwen p\u00e4\u00e4kaupungista Hararesta 290 kilometri\u00e4 lounaaseen Elizabeth Mpofu valmistelee peltoaan istutuksia varten. Mpofu viljelee 10 hehtaarin ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisell\u00e4 maatilallaan durraa, helmihirssi\u00e4, villimaissia, sormihirssi\u00e4, maap\u00e4hkin\u00f6it\u00e4, bambarap\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 ja palkokasveja.<\/p>\n\n\n\n Mpofun agroekologiset menetelm\u00e4t edist\u00e4v\u00e4t maan hedelm\u00e4llisyytt\u00e4, veden s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 ja teollisten hy\u00f6nteismyrkkyjen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u201dAgroekologia vahvistaa ruokaomavaraisuutta kannustamalla paikalliseen tuotantoon ja kulutukseen\u201d, agroekologista maataloutta 25 vuotta harjoittanut Mpofu sanoo.<\/p>\n\n\n\n Maailmanlaajuisen talonpoikien j\u00e4rjest\u00f6n Via Campesinan<\/a> p\u00e4\u00e4koordinaattoriaikoinaan h\u00e4n johti kampanjaa, jonka tuloksena YK:n yleiskokouksessa vuonna 2018 hyv\u00e4ksyttiin YK:n julistus talopoikien ja muiden maaseudulla ty\u00f6skentelevien oikeuksista.<\/p>\n\n\n\n Asiantuntijoiden mukaan agroekologia ja s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 maatalous ovat elint\u00e4rkeit\u00e4 ilmastonmuutoksen vaikutuksien kanssa kamppaileville maanviljelij\u00f6ille.<\/p>\n\n\n\n Agribisnes ja fossiilisten lobbaajat jarruttavat muutosta<\/strong><\/p>\n\n\n\n YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 FAO:n mukaan maataloustuotanto aiheuttaa kolmasosan kaikista kasvihuonekaasuista. Ilmastotoimissa se on j\u00e4\u00e4nyt kuitenkin sivuosaan, vaikka maatalouden muuttaminen kest\u00e4v\u00e4ksi ruuantuotannoksi, j\u00e4tteiden v\u00e4hent\u00e4minen ja puhdas energia voivat auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.<\/p>\n\n\n\n Maataloutta ovat kurittaneet \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t, joita ilmastonmuutos on pahentanut. Lamauttavat kuivuudet, tulvat, korkeat l\u00e4mp\u00f6tilat ja valtamerien happamoituminen yhdess\u00e4 ovat laukaisseet ruokakriisin.<\/p>\n\n\n\n FAO:n analyysi osoittaa, ett\u00e4 ilmaston muuttuminen on vaikuttanut voimallisesti maatalouteen, joka on k\u00e4rsinyt satojen miljardien dollarien tappiot vuosittain. Vuosien 2007 ja 2022 v\u00e4lill\u00e4 maatalouteen kohdistui 23 prosenttia katastrofien aiheuttamista menetyksist\u00e4, niist\u00e4 kuivuus oli vastuussa 65 prosentista.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hes kaikki maat ovat lis\u00e4nneet maatalouden ilmastotoimintasuunnitelmiinsa (NDC). Vuoden 2024 analyysissa FAO totesi, ett\u00e4 maatalous on mainittu 94 prosentissa sopeutumisen ja 91 prosentissa hillitsemisen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Maat ovat sitoutuneet v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 parantamalla rehua ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4katoa viljelysmailla. Samaan aikaan edistet\u00e4\u00e4n hiilen varastointia maaper\u00e4\u00e4n peltomets\u00e4talouden, s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n maatalouden ja agroekologian avulla.<\/p>\n\n\n\n Slow Foodin puheenjohtaja Edward Mukiibin sanoo, ett\u00e4 ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4 ei ole p\u00e4\u00e4ssyt ilmastoneuvottelujen keski\u00f6\u00f6n, koska agribisnes ja fossiilisten polttoaineiden lobbaajat ovat vahvoja vaikuttajia.<\/p>\n\n\n\n H\u00e4n toivoisi, ett\u00e4 monimutkaisia ruokasysteemej\u00e4 k\u00e4sittelisi muodollisesti nimitetty neuvotteluj\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u201dSe antaisi hallituksille mahdollisuuden keskitty\u00e4 helpompiin kysymyksiin, kuten liikenteeseen ja energiaan. Nyt kokonaisuus ei ole hallinnassa, joten teollinen maatalous v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vastuun massiivisista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n\n\n\n Ilmastokaaoksen rahoittamisesta agroekologiaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n Fossiilisia polttoaineita hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ruokaj\u00e4rjestelmi\u00e4 on jo olemassa, agroekologia yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4. Laajaa suosiota ne eiv\u00e4t ole saavuttaneet.<\/p>\n\n\n\n \u201dSe on maailmanlaajuisen ruokakriisin perustavanlaatuinen poliittinen kysymys\u201d, Mukiibi sanoo.<\/p>\n\n\n\n \u201dMaailma ei omaksu agroekologiaa, koska vallitseva fossiili-intensiivinen ja keskittynyt ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4 on suunniteltu keskitetty\u00e4 valvontaa ja eksponentaalisesti kasvavia voittoja varten, mik\u00e4 on perustavanlaatuisessa ristiriidassa agroekologian hajautetun ja autonomisen luonteen kanssa.\u201d<\/p>\n\n\n\n Fossiilisten polttoaineiden rooli maailman ruokaj\u00e4rjestelmiss\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 niin ruuantuotannossa, sen nauttimisessa kuin markkinoinnissakin, todetaan kansainv\u00e4lisess\u00e4 kest\u00e4vien ruokaj\u00e4rjestelmien asiantuntijapaneelin (IPES-Food) raportissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n IPES-Foodin raportissa ruuantuotannon riippuvuutta fossiilisista polttoaineista kehotetaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n. Paneelin j\u00e4sen, Teksasin yliopiston ravintotutkimuksen professori Raj Patelin mukaan globaalisti huikeista fossiilisten polttoaineiden k\u00e4yt\u00f6n kuluista. Vuodessa niihin menee Maailmanpankin mukaan seitsem\u00e4n biljoonaa dollaria.<\/p>\n\n\n\n \u201dOngelma ei ole teknologinen, vaan poliittinen. Liikuteltavat rahasummat ovat valtavia\u201d, Patel sanoo. \u201dOmien etujensa valvojia on paljon. Lopettamalla ilmastokaaoksen rahoittamisen ja investoimalla agroekologiaan seitsem\u00e4st\u00e4 biljoonasta voi kuitenkin saada huikeat s\u00e4\u00e4st\u00f6t. Se tuottaa jo nyt todellista tulosta alkaen hyvinvoivasta maasta p\u00e4\u00e4tyen ruokaturvaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4t kuluttavat 15 prosenttia kaikista fossiilisista polttoaineista, petrokemian tuotteista 40 prosenttia. Ruoka on kuitenkin l\u00e4hes tyystin sivuutettu kansainv\u00e4lisist\u00e4 neuvotteluista ja ilmastolupauksista.<\/p>\n\n\n\n IPES-Food paneelin asiantuntija ja Brasilian ruoka ja ravitsemusturvallisuuskeskuksen (CONSEA) johtaja Elisabetta Recine sanoo, ett\u00e4 Brasilia on vain parissa vuodessa nostanut 40 miljoonaa ihmist\u00e4 n\u00e4l\u00e4st\u00e4, kun politiikassa on priorisoitu perheviljelmi\u00e4, alkuper\u00e4isi\u00e4 ja perinteisi\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4, sek\u00e4 terveellist\u00e4, paikallista ruokaa.<\/p>\n\n\n\n \u201dViesti on selv\u00e4\u201d, Recine toteaa, \u201dN\u00e4l\u00e4n, ep\u00e4tasa-arvon ja ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun on edett\u00e4v\u00e4 k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n (Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Bulawayo, Zimbabwe 1.12.25 (IPS) Zimbabwen Umguzan alueella maanviljelij\u00e4 Agnes Moyo n\u00e4ki naapurinsa pellolla maissin n\u00e4ivettyv\u00e4n kuivuuteen. H\u00e4nen oma helmihirssins\u00e4 kukoisti yksinkertaisessa kylv\u00f6ksess\u00e4, johon oli lis\u00e4tty vain siemenet ja lantaa. Moydon kylv\u00f6s tuotti kymmenen 50 kilon hirssis\u00e4killist\u00e4. S\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 maataloutta on kiitt\u00e4minen… Continue Reading