Rio de Janeiro, 21.02.05 (IPS) – Brasilia l\u00e4hetti helmikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 2 000 sotilasta Amazonian viidakossa sijaitsevaan Par\u00e1n osavaltioon, jossa oli muutaman p\u00e4iv\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 tapettu amerikkalaissyntyinen nunna ja kolme muuta ihmist\u00e4. <\/p>\n
<\/p>\n
Sotilaiden tulo ei kuitenkaan riit\u00e4 ratkaisemaan v\u00e4kivaltaa lietsovia maanomistuskiistoja, katolisen kirkon maakomission (CPT) puheenjohtaja Tomas Balduino t\u00e4hdent\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Sotilaiden teht\u00e4v\u00e4ksi annettiin yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 rauhaa ja est\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaa Altamiran, Anap\u00fan ja Parauapebasin kunnissa.<\/p>\n
Brasilian kansalaisuuden ottanut amerikkalaissyntyinen katolinen nunna ja ymp\u00e4rist\u00f6aktivisti Dorothy Stang ammuttiin Anap\u00fassa 12. helmikuuta. Seuraavina p\u00e4ivin\u00e4 siell\u00e4 surmattiin kaksi talonpoikaa, mik\u00e4 levitti pelkoa my\u00f6s l\u00e4heiseen Altamiran kaupunkiin.<\/p>\n
Osavaltion etel\u00e4osissa sijaitsevassa Parauapebasissa murhattiin 15. helmikuuta maaty\u00f6l\u00e4isten ammattiliiton johtaja Daniel Soares Costa Filho.<\/p>\n
CPT:n mukaan Par\u00e1ssa on yli 40 ihmist\u00e4 saanut tappouhkauksia, joista useimmat liittyv\u00e4t maakiistoihin.<\/p>\n
J\u00e4nnitys on kasvanut useiden vuosien aikana kahden osavaltiota halkovan valtatien – Transamazonian ja Cuiab\u00e1-Santar\u00e9min – varsilla, Rosana da Costa Amazonian ymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen instituutista (Ipam) kertoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa l\u00e4hitulevaisuuteen kaavailtu teiden p\u00e4\u00e4llyst\u00e4minen houkuttelee alueelle lis\u00e4\u00e4 keinottelijoita ja uudisasukkaita, mik\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 yhteenottoja.<\/p>\n
Pitk\u00e4\u00e4 Transamazonian valtatiet\u00e4 alettiin rakentaa 1970-luvulla yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n maan k\u00f6yhi\u00e4 ja runsasv\u00e4kisi\u00e4 koillisosia viidakon syd\u00e4nmaihin.<\/p>\n
Tarkoitus oli asuttaa Amazonian viidakkoa, jota Brasiliassa pitk\u00e4\u00e4n el\u00e4neen ep\u00e4ilyn mukaan himoitsivat muutkin valtiot.<\/p>\n
Yh\u00e4 keskentekoinen ja paljolti p\u00e4\u00e4llyst\u00e4m\u00e4t\u00f6n valtatie on sittemmin tuomittu ep\u00e4onnistuneeksi hankkeeksi, ja se on monin paikoin kulkukelvoton.<\/p>\n
Suunnitelmat valtatien p\u00e4\u00e4llyst\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 suuren vesivoimalan rakentamisesta ovat kuitenkin vet\u00e4neet tuhansittain ihmisi\u00e4 Anap\u00faun. <\/p>\n
Lis\u00e4houkuttimena on toiminut uudenaikainen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen hanke, joka yhdist\u00e4\u00e4 mets\u00e4n tuotteiden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n maatalouteen.<\/p>\n
Maaseutukunnan asukasluku oli viel\u00e4 vuonna 2000 reilut 9 400, mutta nyt v\u00e4ke\u00e4 on arviolta 20 000 – 40 000 henke\u00e4.<\/p>\n
Alueesta on da Costan mukaan kehittynyt ruutitynnyri, jota leimaavat kaoottiset maanomistusolot, orjaty\u00f6voiman k\u00e4ytt\u00f6 ja v\u00e4kivalta. Maaty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja aktivisteja uhkaillaan, pahoinpidell\u00e4\u00e4n ja murhataan samalla, kun julkisen vallan l\u00e4sn\u00e4olo on minimaalista.<\/p>\n
Yhteenottojen osapuolina ovat k\u00f6yh\u00e4t viljelij\u00e4t, joista monet ovat valtion maauudistuksen tuomia uudisasukkaita, ja "grileirot". N\u00e4m\u00e4 ovat ottaneet julkista tai yksityist\u00e4 omaisuutta haltuunsa v\u00e4\u00e4rennettyjen asiakirjojen tai silkan v\u00e4kivallan avulla.<\/p>\n
Amazonian viidakon osavaltioissa valtaosa maasta kuuluu Brasilian valtiolle. Se on kuitenkin tulkittu ei-kenek\u00e4\u00e4n-maaksi, jota suurmaanomistajat ja mets\u00e4yhti\u00f6t hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t sumeilematta.<\/p>\n
Metsien hakkuita ja viidakon polttamista viljelmien tielt\u00e4 on k\u00e4ytetty my\u00f6s maan haltuunoton keinoina.<\/p>\n
Anap\u00fassa osa maista jaettiin tilallisille 1970-luvulla sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 he alkavat viljell\u00e4 sit\u00e4 viiden vuoden kuluessa. Muussa tapauksessa omistus palautuisi valtiolle.<\/p>\n
Viime aikojen v\u00e4kivaltaisuudet puhkesivat juuri valtion yrityksist\u00e4 ottaa maat takaisin, laatia alueelle kattava maarekisteri ja turvata maattomille maaty\u00f6l\u00e4isille omat viljelytilkut, da Costa kertoo.<\/p>\n
Valtion alueelle asuttamat ihmiset kertovat, ett\u00e4 tilalliset eiv\u00e4t aio luopua ominaan pit\u00e4mist\u00e4\u00e4n maista, vaan koettavat h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 tulokkaita polttamalla n\u00e4iden taloja, tuhoamalla viljelyksi\u00e4, uhkailemalla ja pestaamalla palkkamurhaajia.<\/p>\n
Viidakkoon l\u00e4hetyt sotilaat eiv\u00e4t da Costan mielest\u00e4 riit\u00e4 takaamaan uudisasukkaiden turvallisuutta, koska alue on valtava ja selkkaukset lukemattomia.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa tarvittaisiin useiden valtion laitosten yhteisty\u00f6t\u00e4 ja pitk\u00e4aikaista asiaan puuttumista, jotta turvallisuus-, maanomistus- ja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat voitaisiin selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Sisar Stangin kuoleman saama laaja huomio merkitsee valonpilkahdusta aktivistien kannalta. He toivovat nyt, ettei presidentti Luiz In\u00e1cio Lula da Silvan johtama Brasilian vasemmistohallitus tyytyisi n\u00e4enn\u00e4istoimiin.<\/p>\n
Viikko Stangin murhan j\u00e4lkeen Lula allekirjoitti lain, jolla Par\u00e1n alueelle perustetaan 3,3 miljoonan hehtaarin luonnonsuojelualue.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 21.02.05 (IPS) – Brasilia l\u00e4hetti helmikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 2 000 sotilasta Amazonian viidakossa sijaitsevaan Par\u00e1n osavaltioon, jossa oli muutaman p\u00e4iv\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 tapettu amerikkalaissyntyinen nunna ja kolme muuta ihmist\u00e4. Sotil… Continue Reading