Rio de Janeiro, 24.5.2004 (IPS) – Brasilian rannikkosademets\u00e4, Mata Atlantica, p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 jopa Amazonian monimuotoisuudessaan. Alueen biodiversiteetti kuuluu maailman rikkaimpiin, mutta samalla my\u00f6s uhanalaisimpiin. <\/p>\n
<\/p>\n
Yksityiset maanomistajat ovat liittyneet mukaan yritykseen pelastaa edes jotakin Mata Atlanticasta, josta on kadonnut yli 90 prosenttia sen j\u00e4lkeen, kun eurooppalaiset valtasivat Amerikan.<\/p>\n<\/p>\n
Alueelle on perustettu 360 yksityist\u00e4 suojelukohdetta, joiden alueet kattavat yhteens\u00e4 83 000 hehtaaria.<\/p>\n
Daise Moreira Paulo on varannut suojelualueeksi 28 hehtaaria 48 hehtaarin tilastaan. Alue on "el\u00e4m\u00e4n pankki", korostaa Moreira, joka johtaa yksityisten suojelualueiden omistajien yhdistyst\u00e4 RPPN:\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Vuonna 1500 Matan alueen arvellaan kattaneen 1,3 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4. Nyt siit\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 vajaat kahdeksan prosenttia. Suurempi mets\u00e4n h\u00e4vikki on maapallolla koettu ainoastaan Madagaskarissa, josta puusto on likimain kadonnut.<\/p>\n
Asiantuntijoiden mukaan Matan hupeneminen jatkuu miltei 100 000 hehtaarin vuosivauhtia. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt mets\u00e4alue on pirstaleinen ja puoliksi yksityisess\u00e4 omistuksessa, mik\u00e4 korostaa RPPN:n roolia. Suojeltua on kuitenkin vain kolmisen prosenttia alueesta.<\/p>\n
Brasilian rannikkosademetsien lajirunsaus on maailman huippua: kasvilajeja on yli 20 000 ja el\u00e4inlajeja 1,6 miljoonaa. Huomattavaa osaa lajeista ei tavata miss\u00e4\u00e4n muualla. Lajien s\u00e4ilymisen ohella sademetsien suojelu on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vedensaannin ja vakaiden ilmasto-olojen turvaamiseksi.<\/p>\n
Paikalliset ja kansainv\u00e4liset ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t ovat parin vuoden ajan tarjonneet taloudellisia kannustimia maanomistajille, jotka sitoutuvat suojelemaan osan sademetsist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/p>\n
Moreira k\u00e4ytti avustuksen mehil\u00e4istarhan perustamiseen. Lis\u00e4ksi h\u00e4nen tilansa tuottaa sokeriruokoviinaa ja tavoittelee ekoturisteja.<\/p>\n<\/p>\n
Toinen tilanomistaja Henrique Fragoso Berbert de Carvalho l\u00e4hti mukaan suojeluhankkeeseen 1997. H\u00e4n on perustanut tilalleen koulutuskeskuksen, joka kurssittaa mets\u00e4nvartijoita suojelualueiden valvojiksi. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 24.5.2004 (IPS) – Brasilian rannikkosademets\u00e4, Mata Atlantica, p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 jopa Amazonian monimuotoisuudessaan. Alueen biodiversiteetti kuuluu maailman rikkaimpiin, mutta samalla my\u00f6s uhanalaisimpiin. Yksityiset maanomistajat ovat l… Continue Reading