Buenos Aires, 02.08.04 (IPS) – Argentiinan silloisen valtiollisen \u00f6ljy-yhti\u00f6n YPF:n ty\u00f6ntekij\u00e4 kuului 1980-luvulla maan kukoistavaan keskiluokkaan. H\u00e4n nautti kohtuullisesta elintasosta ja saattoi toivoa j\u00e4lkikasvunsa jatkavan opintojaan yliopistossa. <\/p>\n
<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n h\u00e4nest\u00e4 on tullut Argentiinan keskiluokan sy\u00f6ksykierteen vertauskuva. H\u00e4n j\u00e4i luultavasti ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi, kun \u00f6ljy-yhti\u00f6 1990-luvulla yksityistettiin. H\u00e4nen elintasonsa on romahtanut, ja perheen lapsetkin ovat saaneet tyyty\u00e4 hanttihommiin arvostetun uraputken sijasta.<\/p>\n
Argentiinan keskiluokan alennustilasta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulleen pysyv\u00e4 ilmi\u00f6, todetaan hiljattain julkaistussa selvityksess\u00e4, jossa pohditaan alam\u00e4en syit\u00e4 ja seurauksia. Huono-osaisuus alkaa asiantuntijoiden mukaan jo periyty\u00e4 sukupolvelta toiselle.<\/p>\n
Argentiina saattoi pitk\u00e4\u00e4n ylpeill\u00e4 suurella ja elinvoimaisella keskiluokalla, jolle ei l\u00f6ytynyt vastinetta muualta Latinalaisesta Amerikasta. Viel\u00e4 1980-luvulla l\u00e4hes puolet argentiinalaisista kuului keskiluokkaiseen v\u00e4est\u00f6nosaan.<\/p>\n
Suuri osa keskiluokkaan kuuluneista ty\u00f6skenteli julkisella sektorilla. He ansaitsivat kohtalaisesti ja saivat luontaisetuna muun muassa kattavan terveydenhuollon. Julkinen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 takasi lapsille ilmaisen opetuksen.<\/p>\n
Alam\u00e4ki alkoi 1990-luvun alussa, kun silloinen presidentti Carlos Menem yksityisti useita valtionyrityksi\u00e4. Kymmenettuhannet ihmiset j\u00e4iv\u00e4t ty\u00f6tt\u00f6miksi, eik\u00e4 heille riitt\u00e4nyt ty\u00f6paikkoja yksityiselt\u00e4 puolelta. Perheet alkoivat k\u00f6yhty\u00e4.<\/p>\n
Nyky\u00e4\u00e4n jo l\u00e4hes puolet argentiinalaisista luokitellaan k\u00f6yhiksi, kun viel\u00e4 1970-luvun alkupuolella k\u00f6yhi\u00e4 oli vain kahdeksan prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Suuri osa k\u00f6yhist\u00e4 on entisi\u00e4 tavallisia keskiluokkaisia perheit\u00e4, joiden el\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat j\u00e4\u00e4neet ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi. <\/p>\n
"Vietelty ja hyl\u00e4tty keskiluokka" -selvityksen tekij\u00f6it\u00e4 huolestuttaa se, kuinka rajusti perheiden talouskurimus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heijastuvan lapsiin. Huono-osaisuus kasautuu ja ulottaa otteensa lapseen jo t\u00e4m\u00e4n syntym\u00e4st\u00e4 saakka. <\/p>\n
"Lapset uhkaavat pudota viel\u00e4 syvemm\u00e4lle k\u00f6yhyyteen kuin vanhempansa", varoittaa YK:n lastenrahaston Unicefin tilastoasiantuntijana ty\u00f6skentelev\u00e4 Alberto Minujin, joka on yksi kirjan tekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n
Argentiinalainen keskiverron perheen lapsi sai 1980-luvulla k\u00e4yd\u00e4 elokuvissa ja teatterissa, ostaa kirjoja, harrastaa urheilua tai musiikkia, opiskella vierasta kielt\u00e4 ja pukeutua kelvollisiin vaatteisiin. Nykyisin kaikesta t\u00e4st\u00e4 voidaan monessa perheess\u00e4 vain uneksia, kun niukat tulot riitt\u00e4v\u00e4t h\u00e4din tuskin ruokaan.<\/p>\n
Keskiluokan alam\u00e4ki heijastuu ennen kaikkea perheen j\u00e4lkikasvun koulutustasoon ja uran\u00e4kymiin.<\/p>\n
"Monelle tuottaa hankaluuksia saattaa koulu p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ja sen j\u00e4lkeen vaikeudet jatkuvat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Jos ty\u00f6paikan onnistuu l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ty\u00f6 on usein heikosti palkattua ja v\u00e4liaikaista", Minujin kuvailee.<\/p>\n
Argentiinan opetusministeri Daniel Filmus on todennut, ett\u00e4 maahan on kasvamassa ensimm\u00e4inen sukupolvi, joka saa v\u00e4hemm\u00e4n koulutusta kuin vanhempansa.<\/p>\n
"Aiemmin koulutusta pidettiin trampoliinina, josta ponnistettiin eteenp\u00e4in. Nyky\u00e4\u00e4n sit\u00e4 voi verrata laskuvarjoon: mit\u00e4 parempi on koulutus sit\u00e4 hitaampi on pudotus, mutta suunta on alasp\u00e4in", opetusministeri on letkauttanut.<\/p>\n
Kun Argentiina suistui pahoihin talousvaikeuksiin kolme vuotta sitten, keskiluokka ajautui entist\u00e4 ahtaammalle. Moni joutui viimeist\u00e4\u00e4n silloin nielem\u00e4\u00e4n ylpeytens\u00e4 ja turvautumaan sosiaaliapuun hengenpitimikseen.<\/p>\n
Sittemmin Argentiinan talous on k\u00e4\u00e4ntynyt nousuun, mutta edes talouskasvu ei n\u00e4yt\u00e4 helpottavan keskiluokan arkea. Uusimmat talousluvut paljastavat, ettei talouskasvu ole lis\u00e4nnyt ty\u00f6paikkoja.<\/p>\n
Argentiinan bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimm\u00e4isell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4 nopeimmin yli kymmeneen vuoteen. Reilun kymmenen prosentin kasvu ei kuitenkaan v\u00e4hent\u00e4nyt ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4, joka pysyi 19,5 prosentissa. Vastaavaa ilmi\u00f6t\u00e4 on havaittu my\u00f6s muualla Latinalaisessa Amerikassa.<\/p>\n
Yh\u00e4 suurempi osa argentiinalaisista ty\u00f6skentelee harmaassa taloudessa ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4, lyhytaikaisissa ty\u00f6suhteissa. Valtaosassa uusia ty\u00f6suhteita tulotaso j\u00e4\u00e4 alle nykyisen keskipalkan, joka on 670 Argentiinan pesoa eli noin 182 euroa kuukaudessa.<\/p>\n<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Buenos Aires, 02.08.04 (IPS) – Argentiinan silloisen valtiollisen \u00f6ljy-yhti\u00f6n YPF:n ty\u00f6ntekij\u00e4 kuului 1980-luvulla maan kukoistavaan keskiluokkaan. H\u00e4n nautti kohtuullisesta elintasosta ja saattoi toivoa j\u00e4lkikasvunsa jatkavan opintojaan yliopist… Continue Reading