New York 07.01.20 (IPS) Viimeisen seitsem\u00e4n vuosikymmenen aikana maailman v\u00e4est\u00f6n sijoittuminen planeetallamme on muuttunut merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n
Vuonna 1950 maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 32 prosenttia eli kehittyneiss\u00e4 maissa. Vuoteen 2050 menness\u00e4 osuuden odotetaan kutistuvan 13 prosenttiin. Vuonna 1950 eurooppalaiset muodostivat 22 prosenttia maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4, mutta nyky\u00e4\u00e4n 10 ja vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 luultavasti vain 7 prosenttia.<\/p>\n
Seitsem\u00e4ss\u00e4kymmeness\u00e4 vuodessa afrikkalaisten osuus maapallon v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on noussut yhdeks\u00e4st\u00e4 prosentista seitsem\u00e4\u00e4ntoista.<\/p>\n
V\u00e4est\u00f6nkasvun kymmenen k\u00e4rjess\u00e4<\/strong><\/p>\n V\u00e4est\u00f6nkasvun eritahtisuus on johtanut muutoksiin maiden v\u00e4est\u00f6n kokoj\u00e4rjestyksess\u00e4. Kymmenen suurimman joukossa oli vuonna 1950 kuusi kehittynytt\u00e4 maata: Yhdysvallat, Ven\u00e4j\u00e4, Japani, Saksa, Britannia ja Italia. Nyt n\u00e4ist\u00e4 listalla ovat en\u00e4\u00e4 Yhdysvallat ja Ven\u00e4j\u00e4, ja vuonna 2050 vain Yhdysvallat.<\/p>\n V\u00e4hemm\u00e4n kehittyneist\u00e4 maista suurimpia ovat olleet Kiina ja Intia, joiden v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4rien l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n muut eiv\u00e4t ole ylt\u00e4neet. Vuonna 1950 niiden lis\u00e4ksi kymmenen suurimman listalla oli vain kaksi v\u00e4hemm\u00e4n kehittynytt\u00e4 maata: Indonesia ja Brasilia. Nyt suurimpien listalta l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s Pakistan, Nigeria, Bangladesh ja Meksiko.<\/p>\n Vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4rien top tenin odotetaan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n seuraavanlaiselta: Intia (1,639 miljardia), Kiina (1,402 miljardia), Nigeria (401 miljoonaa), USA (379 miljoonaa), Pakistan (338 miljoonaa), Indonesia (331 miljoonaa), Brasilia (229 miljoonaa), Etiopia (205 miljoonaa), Kongon demokraattinen tasavalta (194 miljoonaa) ja Bangladesh (193 miljoonaa).<\/p>\n Suuri muutto kaupunkeihin<\/strong><\/p>\n Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 muutos on v\u00e4est\u00f6n siirtyminen maaseuduilta kaupunkeihin. Vuonna 1950 kaupunkialueilla eli 30 prosenttia ihmisist\u00e4, nyky\u00e4\u00e4n prosenttiluku on jo 56 ja vuoteen 2050 menness\u00e4 sen odotetaan nousevan liki 70 prosenttiin.<\/p>\n Voimakkainta kaupungistumiskehitys on ollut v\u00e4hemm\u00e4n kehittyneiss\u00e4 maissa, joissa kaupunkilaisten osuus on vuodesta 1950 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n noussut 18 prosentista 52 prosenttiin. Vuonna 2050 kehittyvien maiden kaupunkikeskuksissa uskotaan el\u00e4v\u00e4n jo kaksi kolmasosaa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 eli noin 5,8 miljardia asukasta.<\/p>\n Itse kaupunkien v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat vastaavasti kasvaneet. Vuonna 1950 maailmassa oli yksi megakaupunki, New York, jonka asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitti 10 miljoonaa. Nyky\u00e4\u00e4n megakaupunkeja on 33 ja kymmeness\u00e4 vuodessa niit\u00e4 uskotaan tulevan viel\u00e4 kymmenen lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n Valtioiden rajat ylitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia<\/strong><\/p>\n Yleisesti tunnustetaan, ett\u00e4 kaupungistuminen tarjoaa laajan valikoiman sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia etuja, mahdollisuuksia ja vapauksia. Ty\u00f6paikkojen ja urakehityksen lis\u00e4ksi kaupunkilaisilla on k\u00e4siens\u00e4 ulottuvilla koulutus, terveydenhoito, sosiaalipalvelut, kulttuurilaitokset, viihde ja valtion virastot.<\/p>\n Toisaalta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaupungistuminen rasittaa sosiaalipalveluja, infrastruktuuria ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tavoilla, jotka voivat tehd\u00e4 kaupunkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 hankalaa varsinkin pienituloisille. T\u00e4m\u00e4 on erityisen ilmeist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kehittyneiden alueiden kaupungeissa.<\/p>\n Jos kaupunkiasukkaiden perustarpeita ja toiveita ei riitt\u00e4v\u00e4sti tyydytet\u00e4, sill\u00e4 on etenkin v\u00e4hemm\u00e4n kehittyneiss\u00e4 maissa vakavia seurauksia. Niihin lukeutuvat yhteiskunnalliset levottomuudet, poliittinen ep\u00e4vakaus, v\u00e4kivalta ja aseellinen konflikti.<\/p>\n Seurauksilla on valtioiden rajat ylitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia niin naapureille kuin kaukaisemmillekin, kehittyneempien alueiden maille. Todenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 vaikutuksia ovat maansis\u00e4isten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden m\u00e4\u00e4rien lis\u00e4\u00e4ntyminen sek\u00e4 niin laillisin kuin laittominkin keinoin rikkaisiin maihin pyrkivien siirtolaisten joukon kasvu, mutta my\u00f6s vaatimukset lis\u00e4t\u00e4 kehitysapua ja humanitaarisia palveluja.<\/p>\n Joseph Chamie on v\u00e4est\u00f6tiedekonsultti ja entinen YK:n v\u00e4est\u00f6jaoston johtaja<\/i><\/p>\n (Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" New York 07.01.20 (IPS) Viimeisen seitsem\u00e4n vuosikymmenen aikana maailman v\u00e4est\u00f6n sijoittuminen planeetallamme on muuttunut merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n","protected":false},"author":328,"featured_media":11154,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,5,9,3,23,22],"tags":[],"coauthors":[622],"class_list":["post-11153","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-globaalit-aiheet","category-kehitys","category-politiikka","category-talous","category-terveys","category-vaesto"],"yoast_head":"\n