{"id":10604,"date":"2019-04-08T08:54:41","date_gmt":"2019-04-08T08:54:41","guid":{"rendered":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/?p=10604"},"modified":"2020-03-08T13:12:36","modified_gmt":"2020-03-08T13:12:36","slug":"intiaanikansa-kamppailee-oikeuksistaan-boliviassa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2019\/04\/08\/intiaanikansa-kamppailee-oikeuksistaan-boliviassa\/","title":{"rendered":"Intiaanikansa kamppailee oikeuksistaan Boliviassa"},"content":{"rendered":"

La Paz 08.04.19 (IPS) Bolivialainen<\/a> qhara qhara -intiaanikansa on noussut puolustamaan maitaan, joiden rikkaat mineraalivarat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t paljon kiinnostusta. Presidentti Evo Moralesin uusima perustuslaki<\/a> ei tyydyt\u00e4 kaikkia alkuper\u00e4isasukkaita.<\/p>\n

Qhara qharat marssivat maaliskuussa 41 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja l\u00e4hes 700 kilometri\u00e4 Bolivian p\u00e4\u00e4kaupungista Sucresta nykyiseen hallintokeskukseen La Paziin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaatimuksensa. Marssin johtajat j\u00e4iv\u00e4t seuraamaan asian etenemist\u00e4 parlamentissa. Muut palasivat kotiseudulleen ja lupasivat odottaa rauhassa kes\u00e4kuuhun asti.<\/p>\n

Intiaanit vaativat esi-isiens\u00e4 maiden palauttamista sek\u00e4 perinteisen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n ja kansansa itsehallinnon kunnioittamista. Liikkeen johtajiin kuuluva Martha Cabrera per\u00e4\u00e4 n\u00e4iden oikeuksien kirjaamista lakiin.<\/p>\n

Qhara qhara -intiaaneja on noin 48 000. Boliviassa on kaikkiaan 36 alkuper\u00e4iskansaa, ja valtaosa asukkaista on niiden j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 tai mestitsej\u00e4. Valkoisten osuus 11-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on viisi prosenttia. Suurimmat intiaanikansat ovat ketsuat, aimarat ja guaran\u00edt.<\/p>\n

Maanmittareilla poliisit turvanaan<\/strong><\/p>\n

Vuodesta 2006 Boliviaa johtanut aimara Evo Morales ajoi 2009 l\u00e4pi perustuslain, joka julistaa maan monikansalliseksi valtioksi ja tunnustaa alkuper\u00e4iskansat.<\/p>\n

Cabrera muistuttaa, ett\u00e4 valtiollisen maauudistuslaitoksen (Inra)<\/u><\/a> on m\u00e4\u00e4r\u00e4 auttaa talonpoikia saamaan laillinen oikeus maihin. Helmikuun lopulla sen edustajat tulivat Sucren l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevaan Quila Quilan kaupunkiin toisin aikein.<\/p>\n

Cabreran mukaan viranomaiset saapuivat 40 poliisin tukemina mittaamaan maita ulkopuolisten pyynn\u00f6st\u00e4. \u201dAsukkaat eiv\u00e4t halua luopua maistaan, emmek\u00e4 me halua yhteenottoja\u201d, Cabrera vakuuttaa.<\/p>\n

H\u00e4n ei saanut selityst\u00e4 poliisien l\u00e4sn\u00e4ololle, mutta arvelee k\u00e4skyn tulleen hallitukselta.<\/p>\n

Inran johtaja Juan Carlos Le\u00f3n puolestaan sanoo, ett\u00e4 90 prosenttia Quila Quilan asukkaista haluaa maan yksityisomistukseensa ja vain kymmenesosa kannattaa intiaanien perinteiden mukaisia yhteismaita.<\/p>\n

Liikehdint\u00e4\u00e4 vuodesta 2012<\/strong><\/p>\n

Qhara qhara -liikkeen johtajiin kuuluva Samuel Flores varoittaa, ett\u00e4 Bolivian perustuslaki ja monikansallisuus ovat nyt uhattuina. Qhara qharat nousivat jo vuonna 2012 hallituksen tukemia talonpoikien ammattiliittoja vastaan, koska katsovat niiden suhtautuvan suopeasti maakaappauksiin. Alueella on rikkaita esiintymi\u00e4 kultaa, rautaa, sinkki\u00e4 ja tinaa.<\/p>\n

Cabreran mukaan Inran tuella intiaanien maita havittelevat \u201dulkopuoliset\u201d ovat kaupunkilaisia ja ennen maauudistusta suurtiloilla palvelleiden lapsia.<\/p>\n

Tarkoitus on siirt\u00e4\u00e4 maat yksityisomistukseen ja sit\u00e4 kautta kaupalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Qhara qharat uskovat, ett\u00e4 heid\u00e4n aloittamansa taistelu koituu kaikkien intiaanikansojen eduksi. Tuloksia arvioidaan 21. kes\u00e4kuuta, ja jos ne eiv\u00e4t tyydyt\u00e4, \u201dkaikki kansat kutsutaan liikkeelle\u201d paineen kasvattamiseksi.<\/p>\n

Luonnonvarat \u201dtakaiskujen\u201d syyn\u00e4<\/strong><\/p>\n

Alkuper\u00e4iskansojen maanomistuskysymyksiin perehtynyt sosiologi Arturo Villanueva kytkee Quila Quilan tapahtumat \u201dtakaiskuihin\u201d, joita on tullut perustuslain ja maaoikeuksien toteutuksessa.<\/p>\n

H\u00e4n n\u00e4kee maakaappausten takana tuhoisan pyrkimyksen luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Se uhkaa h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 asukkaat ja vaarantaa alkuper\u00e4isyhteis\u00f6jen ja -kulttuurien olemassaolon.<\/p>\n

\u201dQhara qhara -kansan kamppailu on viimeinen mahdollisuus s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 toivo ja harmoninen suhde ihmisen ja luonnon v\u00e4lill\u00e4\u201d, Villanueva uskoo.<\/p>\n

(Inter Press Service)<\/p>\n

BOLIVIAN FAKTAT<\/span><\/strong><\/p>\n