Montevideo, 16.06.03 (IPS) – Opettajien lakoista on tullut viime aikoina arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 lukuisissa Latinalaisen Amerikan maissa. He taistelevat sananmukaisesti leiv\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 valtioiden koulutusmenojen supistaminen on j\u00e4tt\u00e4nyt kansankynttil\u00e4t pahaan palkkakuoppaan. <\/p>\n
<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa opettajat lakkoilivat ainakin Argentiinassa, Boliviassa, Costa Ricassa, Ecuadorissa, Meksikossa ja Perussa. Opettajaj\u00e4rjest\u00f6t pen\u00e4\u00e4v\u00e4t parempia palkkoja ja ty\u00f6ehtoja l\u00e4hes kaikissa muissakin alueen maissa.<\/p>\n
Tyytym\u00e4tt\u00f6myyden taustalla on opetusm\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen niukkuus, opetusalaa edustava Brasilian ty\u00f6v\u00e4enpuolueen kansaedustaja Carlos Abicalil selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Tilannetta pahentavat h\u00e4nen mukaansa Latinalaisen Amerikan yleiset ongelmat: asioiden huono hoito ja korruptio, jotka est\u00e4v\u00e4t v\u00e4hien voimavarojen tehokkaan k\u00e4yt\u00f6n. <\/p>\n
"Opetukseen on sijoitettava lis\u00e4\u00e4 varoja ja nostettava palkkoja", h\u00e4n vaatii.<\/p>\n
Opettajien kuukausipalkat liikkuvat Latinalaisen Amerikan maissa keskim\u00e4\u00e4rin 100-300 dollarissa (dollari on noin 0,85 euroa). <\/p>\n
Argentiinassa ja Brasiliassa opettajille maksetaan 120 dollaria kuussa, Boliviassa 170, Perussa ja Uruguayssa 200, Ecuadorissa 250 ja Kolumbiassa, Meksikossa sek\u00e4 Venezuelassa 300 dollaria.<\/p>\n
"Etuoikeutetuimpia" n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan Costa Rican ja Chilen kansankynttil\u00e4t, joiden kuukausipalkat ovat 500 ja 650 dollaria.<\/p>\n
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurij\u00e4rjest\u00f6 Unesco suosittelee, ett\u00e4 valtiot varaisivat opetusmenoihin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4n prosenttia bruttokansantuotteestaan (bkt). <\/p>\n
Latinalaisessa Amerikassa tavoitteeseen on p\u00e4\u00e4syt ainoastaan Kuuba, jossa opetukseen k\u00e4ytettiin 8,1 prosenttia bkt:sta vuonna 2001. Muissa maissa osuus on keskim\u00e4\u00e4rin 2,5-4 prosenttia, paitsi Meksikossa 6,6. Suomessa opetusmenojen bkt-osuus oli 5,6 prosenttia vuonna 2000. <\/p>\n
Meksikon opettajat vaativat opetusmenoihin 12 prosentin lis\u00e4yst\u00e4 ja omiin palkkoihinsa 100 prosentin korotusta. Maan p\u00e4\u00e4kaupunkiin ker\u00e4\u00e4ntyi toukokuussa 5 000 opettajan joukko, joka jatkoi kes\u00e4kuussa jo toista kuukautta kest\u00e4nytt\u00e4 mielenosoitustaan. <\/p>\n
Meksikon opettajien ammattiliitto torjui hallituksen tarjoaman kahdeksan prosentin korotuksen, koska se ei liiton mukaan korvaa palkkojen j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neisyytt\u00e4.<\/p>\n
Perussa opettajat vaativat lakolla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50 dollarin palkankorotusta. Hallitus lopetti yli kuukauden kest\u00e4neen lakon julistamalla poikkeustilan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 opettajat t\u00f6ihin.<\/p>\n
Perun talousministeri Javier Silva vakuutti, ett\u00e4 vaarantamatta Kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston kanssa tehty\u00e4 sopimusta palkkoja voidaan korottaa vain 28 dollaria.<\/p>\n
Peru sijoittaa koulutukseen noin kolme prosenttia bkt:sta eli saman verran kuin velanmaksuun. Opettajat ovat 200 dollarin kuukausiansioillaan valtion palkollisten pohjimmaisina.<\/p>\n
Ecuadorissa 200 opettajaa aloitti sy\u00f6m\u00e4lakon 9. kes\u00e4kuuta antaakseen lis\u00e4pontta kuukauden jatkuneelle ty\u00f6nseisaukselleen. He vaativat 20 dollarin palkankorotusta, mutta hallitus tarjosi vain 10.<\/p>\n
Keskiamerikkalaisen Costa Rican opettajat ryhtyiv\u00e4t 2. kes\u00e4kuuta lakkoon vaatien palkkasaatavia, joiden maksu viiv\u00e4styi tietokonej\u00e4rjestelm\u00e4n uudistuksen takia. Samalla pen\u00e4t\u00e4\u00e4n kohennuksia ty\u00f6suhde-etuihin ja el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Argentiinan ja Brasilian opettajat katsovat tulevaisuuteen suurimmin odotuksin, sill\u00e4 noissa maissa valta on vaihtunut hiljattain.<\/p>\n
Argentiinaa viime vuodet koetellut talouskriisi aiheutti muun muassa sen, ett\u00e4 koulutuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4rahat ja opettajien palkat putosivat 42 prosenttia vuoden aikana. <\/p>\n
Toukokuun lopulla Argentiinan presidentiksi tullut N\u00e9stor Kirchner onnistui rauhoittamaan ammattiliitot ainakin v\u00e4h\u00e4ksi aikaa lupailemalla parempia aikoja, joita Maailmanpankilta saatu laina edesauttaa.<\/p>\n
Brasiliaa vuoden alusta johtanut presidentti Luiz In\u00e1cio Lula da Silva on my\u00f6s toistaiseksi v\u00e4leiss\u00e4 opettajien kanssa. Alan ammattiliitto kuitenkin odottaa, ett\u00e4 presidentti s\u00e4\u00e4t\u00e4isi alan pohjapalkaksi 440 dollaria.<\/p>\n
Venezuelassa presidentti Hugo Ch\u00e1vez on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt koulutukseen viisi prosenttia bkt:sta, ja opettajien lakot ovat viime aikoina liittyneet l\u00e4hinn\u00e4 palkkar\u00e4steihin. <\/p>\n
Venezuelassa ala-asteen palkkataso j\u00e4\u00e4 alle 250 dollariin, mutta lukion aineenopettajat voivat p\u00e4\u00e4st\u00e4 400:aan kuukaudessa.<\/p>\n
Chiless\u00e4 opetusala on toistaiseksi pysynyt rauhallisena. Sotilasdiktatuurin tuhoisien vuosien j\u00e4lkeen koulutuksen bkt-osuus on nyt 4,2 prosenttia, mik\u00e4 on puolet vuoden 1972 tasosta.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Montevideo, 16.06.03 (IPS) – Opettajien lakoista on tullut viime aikoina arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 lukuisissa Latinalaisen Amerikan maissa. He taistelevat sananmukaisesti leiv\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 valtioiden koulutusmenojen supistaminen on j\u00e4tt\u00e4nyt kansankynttil\u00e4t pah… Continue Reading