Pariisi, 23.06.03 (IPS) – Ranskalla on yli 11 000 sotilasta rauhanturvateht\u00e4viss\u00e4 eri puolilla Afrikkaa. Tarkkailijoiden mukaan Ranska pyrkii n\u00e4iden operaatioiden avulla vahvistamaan jalansijaansa Afrikassa nyt, kun sen rooli L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 on kutistunut. <\/p>\n
<\/p>\n
Ranska l\u00e4hetti kes\u00e4kuussa tuhatkunta sotilasta Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Joukot kuuluvat YK:n rauhanturvaoperaation, joka koettaa est\u00e4\u00e4 etnisen konfliktin laajenemisen Bunian alueella. <\/p>\n
Vastaavissa teht\u00e4viss\u00e4 on 4 000 ranskalaista Norsunluurannikolla, jossa on k\u00e4yty sis\u00e4llissotaan viime syyskuusta. Ranskalaiset valvovat ep\u00e4virallista linjaa kapinallisten ja hallituksen joukkojen v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
Keski-Afrikan tasavallassa on ollut noin 300 ranskalaista sotilasta maaliskuusta asti. Presidentti Angel Felix Patass\u00e9 syrj\u00e4ytettiin tuolloin sotilasvallankaappauksessa, ja Ranska l\u00e4hetti joukkonsa turvaamaan mahdollista ulkomaalaisten evakuointia.<\/p>\n
Ranskan joukkoja saapui my\u00f6s Liberiaan kes\u00e4kuun puoliv\u00e4liss\u00e4 evakuoimaan noin 600 ulkomaalaista, jotka uhkasivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4kivaltaisuuksien jalkoihin p\u00e4\u00e4kaupungissa Monroviassa.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi Ranskalla on pysyv\u00e4t sotilastukikohdat Afrikan sarvessa sijaitsevassa Djiboutissa sek\u00e4 Senegalissa, Tshadissa ja Gabonissa.<\/p>\n
Afrikan selkkaukset ovat tarjonneet Ranskalle Irakin kriisin j\u00e4lkeen mahdollisuuden parantaa diplomaattisia asemiaan suhteessa Yhdysvaltoihin ja Britanniaan, Le Parisien -lehden toimittaja <\/p>\n
Henri Vernet arvioi.<\/p>\n
"Irakin kriisi ja sen lopputulos heikensiv\u00e4t <\/p>\n
Ranskan asemaa L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, jota Pariisi on aina pit\u00e4nyt strategisesti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 alueena. Nyt Ranska on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt katseensa takaisin Afrikkaan, entisiin siirtomaihinsa, joissa se voi leikki\u00e4 hyv\u00e4ntekij\u00e4\u00e4 ja saavuttaa diplomaattista hy\u00f6ty\u00e4", Vernet kirjoittaa.<\/p>\n
Ranska korostaa, ett\u00e4 toisin kuin Yhdysvaltain hy\u00f6kk\u00e4ys Irakiin, sen interventiot Afrikassa tapahtuvat kansainv\u00e4lisen lain puitteissa ja kansainv\u00e4listen j\u00e4rjest\u00f6jen nimiss\u00e4.<\/p>\n<\/p>\n
Afrikan uusi merkitys on n\u00e4kynyt Ranskan politiikassa muutenkin. Presidentti Jacques Chirac esimerkiksi kutsui maanosan edustajia mukaan rikkaiden maiden G8-ryhm\u00e4n kokoukseen, joka pidettiin Evianissa kes\u00e4kuun alussa. <\/p>\n
Afrikan maiden uusi kehitys- ja yhteisty\u00f6ohjelma Nepad nostettiin G8:n asialistalle Chiracin esityksest\u00e4.<\/p>\n
Kouriintuntuvia viemisi\u00e4 Afrikan maille ei Evianista herunut, mutta Chirac p\u00e4\u00e4si esiintym\u00e4\u00e4n maanosan etujen vilpitt\u00f6m\u00e4n\u00e4 puolustajana.<\/p>\n
Ranskan toimet Afrikassa eiv\u00e4t kuitenkaan ole l\u00e4himenneisyydess\u00e4k\u00e4\u00e4n aina antaneet aihetta ylpeilyyn.<\/p>\n
Ranska l\u00e4hetti lokakuussa 1990 joukkoja Ruandaan tukemaan maan hutu-presidentin Juvenal Habyarimanan hallitusta. Tuki jatkui, vaikka jo 1990-luvun alussa kantautui tietoja siit\u00e4, ett\u00e4 hutut teurastavat tutseja.<\/p>\n
Ranska ei lopettanut tukeaan ennen kuin huhti-toukokuulle 1994 ajoittunut kansanmurhan huippu oli ohi. Kiihkomieliset hutut tappoivat kahden kuukauden aikana noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua.<\/p>\n
Ranskan joukkoja on syytetty reitin turvaamisesta hutuille, jotka p\u00e4\u00e4siv\u00e4t pakenemaan Kongon demokraattiseen tasavaltaan sen j\u00e4lkeen, kun Ruandan hallitus kaatui.<\/p>\n
Ranskalainen Jean Carbonare vieraili monikansallisen ihmisoikeusryhm\u00e4n mukana Ruandassa 1990-luvun alkuvuosina. H\u00e4n varoitti julkisesti Ranskaa uhkaavasta tutsien joukkomurhasta. My\u00f6hemmin h\u00e4n syytti Ranskaa kansanmurhan tietoisesta tukemisesta.<\/p>\n
Muistot Ruandan tapahtumista ovat palanneet p\u00e4iv\u00e4nvaloon Kongon rauhanturvaoperaation vuoksi. Ruandan hallitus pelk\u00e4si, ett\u00e4 ranskalaisten tulo Kongon rajaseudulle rohkaisisi hutuja, jotka hakeutuivat sinne turvaan 1994.<\/p>\n
"Hututappajat ajattelevat, ett\u00e4 ranskalaiset tulevat j\u00e4lleen suojelemaan heit\u00e4", Paul Kagam\u00e9n johtama Ruandan nykyinen hallitus varoitti toukokuussa. <\/p>\n
Ranska asetti sittemmin rauhanturvaoperaatioon osallistumisensa ehdoksi Ruandan hallituksen hyv\u00e4ksynn\u00e4n. <\/p>\n
Hyv\u00e4ksynt\u00e4 tuli toukokuun lopulla, joskin sen ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n olleen tulosta kansainv\u00e4lisest\u00e4 painostuksesta.<\/p>\n
Vuoden 1994 kokemusten j\u00e4lkeen Ranska omaksui Afrikan-politiikassaan asenteen, joka tunnettiin nimell\u00e4 "ei-eik\u00e4". Se tarkoitti "ei v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 eik\u00e4 puuttumista". Nyt linja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taas muuttuneen.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p>\n<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pariisi, 23.06.03 (IPS) – Ranskalla on yli 11 000 sotilasta rauhanturvateht\u00e4viss\u00e4 eri puolilla Afrikkaa. Tarkkailijoiden mukaan Ranska pyrkii n\u00e4iden operaatioiden avulla vahvistamaan jalansijaansa Afrikassa nyt, kun sen rooli L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 on kutis… Continue Reading